Psalmien 4
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Rukoillessani kuule minua, vanhurskauteni Jumala, joka minua lohdutat ahdistuksessani: ole minulle armollinen, ja kuule rukoukseni.
Poslušaj me, kadar kličem, oh Bog moje pravičnosti. Osvobodil si me, ko sem bil v stiski, usmili se me in usliši mojo molitev.
2 Te uljaat miehet, kuinka kauvan pitää minun kunniani pilkattaman? miksi te rakastatte turhuutta ja kysytte valhetta? (Sela)
Oh vi človeški sinovi, doklej boste mojo slavo spreminjali v sramoto? Kako dolgo boste ljubili prazne reči in iskali laž? (Sela)
3 Niin tuntekaat, että Herra vie pyhänsä ihmeellisesti: Herra kuulee, kuin minä häntä rukoilen.
Toda vedite, da je Gospod zase oddvojil tistega, ki je bogaboječ. Gospod bo slišal, kadar kličem k njemu.
4 Jos te vihastutte, niin älkäät syntiä tehkö: puhukaat sydämissänne, teidän vuoteissanne, ja odottakaat, (Sela)
Stoj v strahospoštovanju in ne greši. Na svoji postelji se posvetuj s svojim lastnim srcem in miruj. (Sela)
5 Uhratkaat vanhurskauden uhria, ja toivokaat Herran päälle.
Daruj klavne daritve pravičnosti in svoje trdno upanje položi v Gospoda.
6 Moni sanoo: kuka osoittais meille hyvää? Mutta nosta sinä Herra meidän päällemme sinun kasvois paiste.
Mnogi so, ki pravijo: »Kdo nam bo pokazal karkoli dobrega?« Gospod, dvigni nad nami svetlobo svojega obličja.
7 Sinä ilahutat minun sydämeni; ehkä muilla on jyviä ja viinaa kyllä.
V moje srce si položil veselje, več kot v času, ko je naraslo njihovo žito in njihovo vino.
8 Minä makaan ja lepään juuri rauhassa; sillä sinä Herra yksinäs autat minua turvassa asumaan.
V miru se bom ulegel in spal. Kajti samo ti, Gospod, mi daješ prebivati na varnem.
