Psalmien 38
1 Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
A Senhor, não me reprehendas na tua ira, nem me castigues em teu furor.
2 Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
Porque as tuas frechas se cravaram em mim, e a tua mão sobre mim desceu.
3 Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
Não ha coisa sã na minha carne, por causa da tua colera; nem ha paz em meus ossos, por causa do meu peccado.
4 Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
Pois já as minhas iniquidades sobrepassam a minha cabeça: como carga pesada são de mais para as minhas forças.
5 Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
As minhas chagas cheiram mal e estão corruptas, por causa da minha loucura.
6 Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
Estou encurvado, estou muito abatido, ando lamentando todo o dia.
7 Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
Porque as minhas ilhargas estão cheias de ardor, e não ha coisa sã na minha carne.
8 Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
Estou fraco e mui quebrantado; tenho rugido pela inquietação do meu coração.
9 Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
Senhor, diante de ti está todo o meu desejo, e o meu gemido não te é occulto.
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
O meu coração dá voltas, a minha força me falta; emquanto á luz dos meus olhos, ella me deixou.
11 Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
Os meus amigos e os meus propinquos estão ao longe da minha chaga; e os meus parentes se pôem em distancia.
12 Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
Tambem os que buscam a minha vida me armam laços, e os que procuram o meu mal fallam coisas que damnificam, e imaginam astucias todo o dia.
13 Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
Mas eu, como surdo, não ouvia, e era como mudo que não abre a bocca.
14 Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
Assim eu sou como homem que não ouve, e em cuja bocca não ha reprovação.
15 Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
Porque em ti, Senhor, espero; tu, Senhor meu Deus, me ouvirás.
16 Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
Porque dizia eu: Ouve-me, para que se não alegrem de mim: quando escorrega o meu pé, elles se engrandecem contra mim.
17 Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
Porque estou prestes a coxear; a minha dôr está constantemente perante mim.
18 Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
Porque eu declararei a minha iniquidade; affligir-me-hei por causa do meu peccado.
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
Mas os meus inimigos estão vivos e são fortes, e os que sem causa me odeiam se engrandecem.
20 Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
Os que dão mal pelo bem são meus adversarios, porquanto eu sigo o que é bom.
21 Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
Não me desampares, Senhor, meu Deus, não te alongues de mim.
22 Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
Apressa-te em meu auxilio, Senhor, minha salvação.
