< Psalmien 38 >
1 Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
psalmus David in rememorationem de sabbato Domine ne in furore tuo arguas me neque in ira tua corripias me
2 Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
quoniam sagittae tuae infixae sunt mihi et confirmasti super me manum tuam
3 Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
non est sanitas carni meae a facie irae tuae non est pax ossibus meis a facie peccatorum meorum
4 Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
quoniam iniquitates meae supergressae sunt caput meum sicut onus grave gravatae sunt super me
5 Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
putruerunt et corruptae sunt cicatrices meae a facie insipientiae meae
6 Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
miser factus sum et curvatus sum usque ad finem tota die contristatus ingrediebar
7 Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
quoniam lumbi mei impleti sunt inlusionibus et non est sanitas in carne mea
8 Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
adflictus sum et humiliatus sum nimis rugiebam a gemitu cordis mei
9 Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
Domine ante te omne desiderium meum et gemitus meus a te non est absconditus
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
cor meum conturbatum est dereliquit me virtus mea et lumen oculorum meorum et ipsum non est mecum
11 Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
amici mei et proximi mei adversus me adpropinquaverunt et steterunt et qui iuxta me erant de longe steterunt
12 Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
et vim faciebant qui quaerebant animam meam et qui inquirebant mala mihi locuti sunt vanitates et dolos tota die meditabantur
13 Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
ego autem tamquam surdus non audiebam et sicut mutus non aperiens os suum
14 Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
et factus sum sicut homo non audiens et non habens in ore suo redargutiones
15 Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
quoniam in te Domine speravi tu exaudies Domine Deus meus
16 Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
quia dixi nequando supergaudeant mihi inimici mei et dum commoventur pedes mei super me magna locuti sunt
17 Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
quoniam ego in flagella paratus et dolor meus in conspectu meo semper
18 Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
quoniam iniquitatem meam adnuntiabo et cogitabo pro peccato meo
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
inimici autem mei vivent et firmati sunt super me et multiplicati sunt qui oderunt me inique
20 Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
qui retribuunt mala pro bonis detrahebant mihi quoniam sequebar bonitatem
21 Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
non derelinquas me Domine Deus meus ne discesseris a me
22 Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
intende in adiutorium meum Domine salutis meae