Psalmien 38
1 Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
`The salm of Dauid, to bythenke on the sabat. Lord, repreue thou not me in thi strong veniaunce; nether chastice thou me in thin ire.
2 Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
For thin arowis ben fitchid in me; and thou hast confermed thin hond on me.
3 Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
Noon helthe is in my fleisch fro the face of thin ire; no pees is to my boonys fro the face of my synnes.
4 Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
For my wickidnessis ben goon ouer myn heed; as an heuy birthun, tho ben maad heuy on me.
5 Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
Myn heelid woundis weren rotun, and ben brokun; fro the face of myn vnwisdom.
6 Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
I am maad a wretche, and Y am bowid doun til in to the ende; al dai Y entride sorewful.
7 Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
For my leendis ben fillid with scornyngis; and helthe is not in my fleisch.
8 Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
I am turmentid, and maad low ful greetli; Y roride for the weilyng of myn herte.
9 Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
Lord, al my desire is bifor thee; and my weilyng is not hid fro thee.
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
Myn herte is disturblid in me, my vertu forsook me; and the liyt of myn iyen `forsook me, and it is not with me.
11 Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
My frendis and my neiyboris neiyiden; and stoden ayens me. And thei that weren bisidis me stoden afer;
12 Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
and thei diden violence, that souyten my lijf. And thei that souyten yuels to me, spaken vanytees; and thouyten gilis al dai.
13 Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
But Y as a deef man herde not; and as a doumb man not openynge his mouth.
14 Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
And Y am maad as a man not herynge; and not hauynge repreuyngis in his mouth.
15 Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
For, Lord, Y hopide in thee; my Lord God, thou schalt here me.
16 Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
For Y seide, Lest ony tyme myn enemyes haue ioye on me; and the while my feet ben mouyd, thei spaken grete thingis on me.
17 Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
For Y am redi to betyngis; and my sorewe is euere in my siyt.
18 Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
For Y schal telle my wickidnesse; and Y schal thenke for my synne.
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
But myn enemyes lyuen, and ben confermed on me; and thei ben multiplyed, that haten me wickidli.
20 Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
Thei that yelden yuels for goodis, backbitiden me; for Y suede goodnesse.
21 Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
My Lord God, forsake thou not me; go thou not awei fro me.
22 Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
Lord God of myn helthe; biholde thou in to myn help.
