Psalmien 38
1 Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
A PSALM OF DAVID. “TO CAUSE TO REMEMBER.” YHWH, do not reprove me in Your wrath, Nor discipline me in Your fury.
2 Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
For Your arrows have come down on me, And You let down Your hand on me.
3 Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
Soundness is not in my flesh, Because of Your indignation, Peace is not in my bones, Because of my sin.
4 Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
For my iniquities have passed over my head, As a heavy burden—too heavy for me.
5 Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
Stunk—my wounds have become corrupt, Because of my folly.
6 Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
I have been bent down, I have been bowed down—to excess, I have gone mourning all the day.
7 Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
For my flanks have been full of drought, And soundness is not in my flesh.
8 Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
I have been feeble and struck—to excess, I have roared from disquietude of heart.
9 Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
Lord, all my desire [is] before You, And my sighing has not been hid from You.
10 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
My heart [is] panting, my power has forsaken me, And the light of my eyes, Even they are not with me.
11 Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
My lovers and my friends stand aloof from before my plague. And my neighbors have stood far off.
12 Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
And those seeking my soul lay a snare, And those seeking my evil Have spoken mischievous things, And they meditate [on] deceits all the day.
13 Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
And I, as deaf, do not hear. And as a mute one who does not open his mouth.
14 Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
Indeed, I am as a man who does not hear, And in his mouth are no reproofs.
15 Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
Because for You, O YHWH, I have waited, You answer, O Lord my God.
16 Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
When I said, “Lest they rejoice over me, In the slipping of my foot they magnified themselves against me.”
17 Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
For I am ready to halt, And my pain [is] continually before me.
18 Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
For I declare my iniquity, I am sorry for my sin.
19 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
And my enemies [are] lively, They have been strong, and those hating me without cause, Have been multiplied.
20 Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
And those paying evil for good accuse me, Because of my pursuing good.
21 Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
Do not forsake me, O YHWH, My God, do not be far from me,
22 Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
Hurry to help me, O Lord, my salvation!
