Psalmien 37
1 Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.
Psalmus ipsi David. [Noli æmulari in malignantibus, neque zelaveris facientes iniquitatem:
2 Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.
quoniam tamquam fœnum velociter arescent, et quemadmodum olera herbarum cito decident.
3 Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.
Spera in Domino, et fac bonitatem; et inhabita terram, et pasceris in divitiis ejus.
4 Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.
Delectare in Domino, et dabit tibi petitiones cordis tui.
5 Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.
Revela Domino viam tuam, et spera in eo, et ipse faciet.
6 Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.
Et educet quasi lumen justitiam tuam, et judicium tuum tamquam meridiem.
7 Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.
Subditus esto Domino, et ora eum. Noli æmulari in eo qui prosperatur in via sua; in homine faciente injustitias.
8 Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.
Desine ab ira, et derelinque furorem; noli æmulari ut maligneris.
9 Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.
Quoniam qui malignantur exterminabuntur; sustinentes autem Dominum, ipsi hæreditabunt terram.
10 Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.
Et adhuc pusillum, et non erit peccator; et quæres locum ejus, et non invenies.
11 Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.
Mansueti autem hæreditabunt terram, et delectabuntur in multitudine pacis.
12 Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.
Observabit peccator justum, et stridebit super eum dentibus suis.
13 Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
Dominus autem irridebit eum, quoniam prospicit quod veniet dies ejus.
14 Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.
Gladium evaginaverunt peccatores; intenderunt arcum suum: ut dejiciant pauperem et inopem, ut trucident rectos corde.
15 Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.
Gladius eorum intret in corda ipsorum, et arcus eorum confringatur.
16 Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.
Melius est modicum justo, super divitias peccatorum multas:
17 Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.
quoniam brachia peccatorum conterentur: confirmat autem justos Dominus.
18 Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.
Novit Dominus dies immaculatorum, et hæreditas eorum in æternum erit.
19 Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.
Non confundentur in tempore malo, et in diebus famis saturabuntur:
20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.
quia peccatores peribunt. Inimici vero Domini mox ut honorificati fuerint et exaltati, deficientes quemadmodum fumus deficient.
21 Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.
Mutuabitur peccator, et non solvet; justus autem miseretur et tribuet:
22 Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.
quia benedicentes ei hæreditabunt terram; maledicentes autem ei disperibunt.
23 Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.
Apud Dominum gressus hominis dirigentur, et viam ejus volet.
24 Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.
Cum ceciderit, non collidetur, quia Dominus supponit manum suam.
25 Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.
Junior fui, etenim senui; et non vidi justum derelictum, nec semen ejus quærens panem.
26 Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.
Tota die miseretur et commodat; et semen illius in benedictione erit.
27 Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.
Declina a malo, et fac bonum, et inhabita in sæculum sæculi:
28 Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.
quia Dominus amat judicium, et non derelinquet sanctos suos: in æternum conservabuntur. Injusti punientur, et semen impiorum peribit.
29 Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.
Justi autem hæreditabunt terram, et inhabitabunt in sæculum sæculi super eam.
30 Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.
Os justi meditabitur sapientiam, et lingua ejus loquetur judicium.
31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.
Lex Dei ejus in corde ipsius, et non supplantabuntur gressus ejus.
32 Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;
Considerat peccator justum, et quærit mortificare eum.
33 Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.
Dominus autem non derelinquet eum in manibus ejus, nec damnabit eum cum judicabitur illi.
34 Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.
Exspecta Dominum, et custodi viam ejus, et exaltabit te ut hæreditate capias terram: cum perierint peccatores, videbis.
35 Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.
Vidi impium superexaltatum, et elevatum sicut cedros Libani:
36 Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.
et transivi, et ecce non erat; et quæsivi eum, et non est inventus locus ejus.
37 Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;
Custodi innocentiam, et vide æquitatem, quoniam sunt reliquiæ homini pacifico.
38 Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.
Injusti autem disperibunt simul; reliquiæ impiorum interibunt.
39 Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.
Salus autem justorum a Domino; et protector eorum in tempore tribulationis.
40 Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.
Et adjuvabit eos Dominus, et liberabit eos; et eruet eos a peccatoribus, et salvabit eos, quia speraverunt in eo.]
