Psalmien 37
1 Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.
[A Psalm] of David. Fret not thyself because of evil-doers, neither be thou envious against them that work unrighteousness.
2 Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.
For they shall soon be cut down like the grass, and wither as the green herb.
3 Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.
Trust in the LORD, and do good; dwell in the land, and follow after faithfulness.
4 Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.
Delight thyself also in the LORD; and he shall give thee the desires of thine heart.
5 Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.
Commit thy way unto the LORD; trust also in him, and he shall bring it to pass.
6 Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.
Add he shall make thy righteousness to go forth as the light, and thy judgment as the noonday.
7 Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.
Rest in the LORD, and wait patiently for him: fret not thyself because of him who prospereth in his way, because of the man who bringeth wicked devices to pass.
8 Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.
Cease from anger, and forsake wrath: fret not thyself, [it tendeth] only to evil-doing.
9 Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.
For evil-doers shall be cut off: but those that wait upon the LORD, they shall inherit the land.
10 Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.
For yet a little while, and the wicked shall not be: yea, thou shalt diligently consider his place, and he shall not be.
11 Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.
But the meek shall inherit the land; and shall delight themselves in the abundance of peace.
12 Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.
The wicked plotteth against the just, and gnasheth upon him with his teeth.
13 Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
The Lord shall laugh at him: for he seeth that his day is coming.
14 Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.
The wicked have drawn out the sword, and have bent their bow; to cast down the poor and needy, to slay such as be upright in the way:
15 Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.
Their sword shall enter into their own heart, and their bows shall be broken.
16 Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.
Better is a little that the righteous hath than the abundance of many wicked.
17 Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.
For the arms of the wicked shall be broken: but the LORD upholdeth the righteous.
18 Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.
The LORD knoweth the days of the perfect: and their inheritance shall be for ever.
19 Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.
They shall not be ashamed in the time of evil: and in the days of famine they shall be satisfied.
20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.
But the wicked shall perish, and the enemies of the LORD shall be as the excellency of the pastures: they shall consume; in smoke shall they consume away.
21 Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.
The wicked borroweth, and payeth not again: but the righteous dealeth graciously, and giveth.
22 Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.
For such as be blessed of him shall inherit the land; and they that be cursed of him shall be cut off.
23 Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.
A man’s goings are established of the LORD; and he delighteth in his way.
24 Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.
Though he fall, he shall not be utterly cast down: for the LORD upholdeth him with his hand.
25 Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.
I have been young, and now am old; yet have I not seen the righteous forsaken, nor his seed begging [their] bread.
26 Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.
All the day long he dealeth graciously, and lendeth; and his seed is blessed.
27 Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.
Depart from evil, and do good; dwell for evermore.
28 Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.
For the LORD loveth judgment, and forsaketh not his saints; they are preserved for ever: but the seed of the wicked shall be cut off.
29 Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.
The righteous shall inherit the land, and dwell therein for ever.
30 Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.
The mouth of the righteous talketh of wisdom, and his tongue speaketh judgment.
31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.
The law of his God is in his heart; none of his steps shall slide.
32 Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;
The wicked watcheth the righteous, and seeketh to slay him.
33 Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.
The LORD will not leave him in his hand, nor condemn him when he is judged.
34 Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.
Wait on the LORD, and keep his way, and he shall exalt thee to inherit the land: when the wicked are cut off, thou shalt see it.
35 Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.
I have seen the wicked in great power, and spreading himself like a green tree in its native soil.
36 Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.
But one passed by, and, lo, he was not: yea, I sought him, but he could not be found.
37 Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;
Mark the perfect man, and behold the upright: for the latter end of [that] man is peace.
38 Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.
As for transgressors, they shall be destroyed together: the latter end of the wicked shall be cut off.
39 Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.
But the salvation of the righteous is of the LORD: he is their strong hold in the time of trouble.
40 Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.
And the LORD helpeth them, and rescueth them: he rescueth them from the wicked, and saveth them, because they have taken refuge in him.
