Psalmien 36

1 Davidin, Herran palvelian Psalmi, edelläveisaajalle. Se on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta: ei he ensinkään Jumalaa pelkää.

Kefo avu'ava'ma nehia vahe'mofona kumimo'a sumisumi huno agu'afina nanekea nesmigeno, agra Anumzamofonkura korora nosie.

2 Sillä hän suosittelee itsiänsä silmäinsä edessä, niinkauvan kuin hän löytää pahuutensa, saattaaksensa vihaa matkaan.

Na'ankure agra avufga ra nehuno, agesama antahiana kefo navu'nava zama nehua zamo'a, amne zane huno nentahie.

3 Hänen suunsa sanat ovat vääryys ja petos; ei hän tahdo enempää ymmärtää, että hän jotakin hyvää tekis,

Maka kema hiana fatgo osu, krunagege nehuno, antahintahima huno knare avu'ava'ma huzankura avresra nehie.

4 Mutta ajattelee vuoteessansa vahinkoa, ja pysyy vahvasti pahalla tiellä; ja ei he mitään pahaa hylkää.

Hagi agra kenagera avura ovase mani'neno kumima hania antahintahi hugentahige nehie. Ana nehuno knare osu avu'ava zanke nehuno kefo avu'ava zampinti'ma atreno rukrahe'ma huno ezankura agesa nontahie.

5 Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on, ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat.

Ra Anumzamoka vagaore kavesizamo'a monamo'ma hiaza huno rankrerfa higeno, hugahuema nehana zama amagema antenka hu' kavukva zamo'a hampona azeri agatereno onaga'a me'ne.

6 Sinun vanhurskautes on niinkuin Jumalan vuoret, ja sinun oikeutes niinkuin suuri syvyys: Herra, sinä autat sekä ihmiset että eläimet.

Fatgo kavukava zamo'a zaza huno ra agonagna higeno, fatgoma hunka refkoma hu' kavukva zamo'a ra hagerimo'ma amafenkame urami'ankna hu'ne. Ra Anumzamoka kagra zagagafane vahe'enena magozahu hunka kegava nehane.

7 Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.

Anumzamoka vagaore kavesizamo'a knare zanfta hu'ne. Maka vahe'mo'za kagri kagekonamofo turunapinka franekize.

8 He juopuvat sinun huonees runsaasta tavarasta, ja sinä juotat heitä hekumallas niinkuin virralla.

Zamagra Kagri nompinti ne'zana nezamu nehazagenka, Kagri musezamo'a tinkna hu'neanki'za nene'za muse nehaze.

9 Sillä sinun tykönäs on elävä lähde, ja sinun valkeudessas me näemme valkeuden.

Na'ankure kagra asimu'ma erino mani tigampui mani'nenka, tagri tavi mani'nanketa negone.

10 Levitä laupiutes niille, jotka sinun tuntevat, ja sinun vanhurskautes toimellisille.

Ra Anumzamoka, kagri'ma kage'za antahizama nehu'za kavesinegantaza vahera vagaore kavesi zanteti zamavesi nezmantenka, fatgo zamavu'zmava'ma nehaza vahera fatgo hunka refko huzmanto.

11 Älä salli minua tallattaa ylpeiltä; ja jumalattomain käsi älköön minua kukistako.

Atregeno zamavufaga rama nehaza vahe'mo'za nagofetura zamagare'za vano nosnageno, kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za natufe kantutete natufe kamatetera osiho.

12 Vaan anna pahointekiät siihen langeta, että he syöstäisiin pois, ja ei seisoalla pysyisi.

Kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za traka nehazanki ko. Matevuno mopafi zamatrege'za vasene'za oti'zankura ana'ana nehazankiza ru'enena o'otigahaze.