< Psalmien 35 >

1 Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani vastaan.
[Psalm lal David] LEUM GOD, lainulos su lainyu, Ac mweunelos su mweun lainyu!
2 Tempaa kilpi ja keihäs, ja nouse minua auttamaan.
Srukak mwe loeyuk ac mwe loang lom Ac fahsru moliyula.
3 Sivalla ase ja suojele minua sortajiani vastaan: sano sielulleni: minä olen apus.
Srukak osra ac tula in mweun nutum Ac lainulos su ukweyu. Wulema nu sik lah kom ac moliyula.
4 Häpiään ja pilkkaan tulkoon kaikki, jotka sieluani väijyvät: palatkoon takaperin ja nauruksi tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
Lela tuh elos su suk in uniyu Elos in kutangyukla ac akmwekinyeyuk! Lela tuh elos su kinauk pwapa koluk in lainyu Elos in folokinyukla ac akfohsyeyukyak!
5 Olkoon he niinkuin akanat tuulessa; ja Herran enkeli sysätköön heitä pois.
Lela tuh elos in oana loa su eng uh okla Ke lipufan lun LEUM GOD ukwalos.
6 Heidän tiensä olkaan pimiä ja niljakas; ja Herran enkeli vainotkoon heitä.
Lela tuh inkanek lalos in lohsr ac musresre Ke lipufan lun LEUM GOD srunglulosi!
7 Sillä he ovat ilman syytä verkkonsa virittäneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytä ovat sielulleni kaivaneet haudan.
Elos filiya mwe kwasrip in sruokyu ke wanginna sripa, Ac elos pukanak luf loal tuh in sruokyu.
8 Tulkoon hänelle vaiva, jota ei hän tiedä, ja verkko, jonka hän viritti, käsittäköön hänen: siihen hän langetkoon.
Tusruktu kunausten ac fah sruokolosi meet liki elos etu; Elos ac fah sremla in kwasrip lalos sifacna Ac putatyang nu in kunausten.
9 Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa ja riemuitkaan hänen avustansa.
Na nga ac fah engan ke sripen LEUM GOD; Nga ac fah engan mweyen El moliyula.
10 Kaikki minun luuni sanokaan: Herra, kuka on sinun vertaises? sinä joka päästät nöyrän väkevämmän käsistä, raadollisen ja köyhän raatelialtansa.
Ke insiuk nufon nga ac fah fahk nu sin LEUM GOD, “Wangin sie oana kom. Kom loangulosla su munas, liki elos su ku, Ac mwet sukasrup, liki poun mwet funmwet.”
11 Väärät todistajat astuvat edes, jotka minua niihin soimaavat, joista en mitään tiedä.
Mwet koluk elos orek loh lainyu Ac akkolukyeyu ke ma koluk su wangin etu luk kac.
12 He tekevät minulle pahaa hyvästä, minulle mielikarvaudeksi.
Elos folokin nu sik ma koluk ke ma wo, Ac forteya nunak luk.
13 Mutta minä, kuin he sairastivat, puin säkin päälleni, vaivasin itsiäni paastolla, ja rukoilin sydämestäni;
A ke elos mas, nga nuknukyang ke nuknuk in asor; Nga lafwekinyu sifacna ac tia eis mwe mongo; Nga kui nwe ten ke nga pre,
14 Minä käytin itseni kuin he olisivat olleet minun ystäväni ja veljeni: niinkuin se joka äitiänsä murehtii, kävin minä kumarruksissa murhevaatteissa.
Oana ngan pre ke sie mwet kawuk luk, ku sie tamulel wiuk. Nga fahsr kui ke asor luk, Oana mwet se su asor ke nina kial sifacna.
15 Mutta he iloitsevat minun vahingostani ja kokoontuvat: ontuvat myös kokoovat heitänsä havaitsematta minua vastaan, he repivät ja ei lakkaa.
A ke nga muta in ongoiya, elos nukewa engan Ac fahsreni in aksruksrukyeyu; Mwetsac elos puokyu Ac sringilyu.
16 Ulkokullattuin seassa, jotka leipäkyrsänkin tähden pilkkaavat, kiristävät he hampaitansa minun päälleni.
Elos sracsralik nu sik ke kasrkusrak, Oana sie mwet funmwet el aksruksruki sie mwet sukapas.
17 Herra, kuinka kauvan sinä tätä katselet? Päästä siis sieluni heidän hävityksestänsä, ja yksinäiseni nuorista jalopeuroista.
Leum, putaka kom ac suiyuwi ac tia kasreyu? Karinginyu liki mwet su orek lokoalok nu sik; Moliyula liki lion inge!
18 Minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa; paljon kansan keskellä minä sinua ylistän.
Na nga fah fahk kulo nu sum in walil lun mwet lom; Nga ac fah kaksakin kom ye mutalos nukewa.
19 Älä salli niiden iloita minusta, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, eli silmää iskeä, jotka minua ilman syytä vihaavat.
Nikmet lela mwet lokoalok luk, su kikiap, In engankin munas luk. Nikmet lela elos su srungayu ke wangin sripa In pwarkin asor luk.
20 Sillä ei he puhu ystävällisesti, vaan etsivät vääriä syitä hiljaisia vastaan maan päällä,
Tuh elos tia kaskas in kulang; A elos kinauk kain in kikiap nukewa ke mwet su lungse suk misla.
21 Ja levittävät kitansa avaralta minua vastaan, ja sanovat: niin, niin: sen me mielellämme näemme.
Elos akkolukyeyu ac fahk, “Kut liye na ma kom oru!”
22 Herra, sinä sen myös näet, älä siis vaiti ole: Herra, älä kaukana ole minusta.
Tusruktu, LEUM GOD, kom liye na ma inge. Nikmet misla, Leum; Nik kom loesla likiyu.
23 Herää ja nouse katsomaan minun oikeuttani ja asiatani, minun Jumalani ja Herrani.
Mukuiyak, O Leum God, ac kasreyu; Tuyak, Leum God luk, ac oru tuh nununku suwohs in wiyu.
24 Herra minun Jumalani, tuomitse minua vanhurskautes jälkeen, ettei he riemuitsisi minusta.
LEUM GOD, kom suwoswos, ke ma inge akkalemye lah wangin mwetik; Nikmet lela tuh mwet lokoalok luk elos in aksruksrukyeyu.
25 Älä salli heidän sydämissänsä sanoa: niin, niin me tahdomme; ja älä anna heidän sanoa: me olemme hänen nielleet.
Nikmet lela elos in fahk insialos mu, “Kut kunausulla! Sun na pwaye lungse lasr!”
26 Häväistäköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon häpiällä ja pilkalla, jotka itsiänsä minusta kerskaavat.
Finsrak tuh elos nukewa su engankin keok luk In arulana kutangyukla ac akfohsyeyukyak; Lela tuh elos su fahk mu elos wo likiyu In akmwekinyeyuk ac akpusiselyeyuk.
27 Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.
Lela tuh elos su wiyu lac, In sasa ke engan ac fahk, “LEUM GOD El fulatlana! El insewowo ke kutangla lun mwet kulansap lal.”
28 Ja minun kieleni puhuu sinun vanhurskauttas, ja kiittää sinua joka päivä.
Na nga ac fah fahkak ke suwoswos lom, Ac nga ac fah kaksakin kom len nufon.

< Psalmien 35 >