Psalmien 34
1 Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
Salmo de Davi, quando ele mudou seu comportamento perante Abimeleque, que o expulsou, e ele foi embora: Louvarei ao SENHOR em todo tempo; [haverá] louvor a ele continuamente em minha boca.
2 Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
Minha alma se orgulhará no SENHOR; os humildes ouvirão, e se alegrarão.
3 Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
Engrandecei ao SENHOR comigo, e juntos exaltemos o seu nome.
4 Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
Busquei ao SENHOR. Ele me respondeu, e me livrou de todos os meus temores.
5 Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
Os que olham para ele ficam visivelmente alegres, e seus rostos não são envergonhados.
6 Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
Este miserável clamou, e o SENHOR ouviu; e ele o salvou de todas as suas angústias.
7 Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
O anjo do SENHOR fica ao redor daqueles que o temem, e os livra.
8 Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
Experimentai, e vede que o SENHOR é bom; bem-aventurado [é] o homem que confia nele.
9 Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
Temei ao SENHOR vós, os seus santos; porque nada falta para aqueles que o temem.
10 Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
Os filhos dos leões passam necessidades e têm fome; mas os que buscam ao SENHOR não têm falta de bem algum.
11 Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
Vinde, filhos, ouvi a mim; eu vos ensinarei o temor ao SENHOR.
12 Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
Quem é o homem que deseja vida, que ama [viver por muitos] dias, para ver o bem?
13 Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
Guarda a tua língua do mal, e os teus lábios de falar falsidade.
14 Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
Desvia-te do mal, e faze o bem; busca a paz, e segue-a.
15 Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
Os olhos do SENHOR estão sobre os justos, e seus ouvidos [atentos] ao seu clamor.
16 Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
A face do SENHOR está contra aqueles que fazem o mal, para tirar da terra a memória deles.
17 Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
Os [justos] clamam, e o SENHOR os ouve. Ele os livra de todas as suas angústias.
18 Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
O SENHOR [está] perto daqueles que estão com o coração partido, e sava os aflitos de espírito.
19 Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
Muitas são as adversidades do justo, mas o SENHOR o livra de todas elas.
20 Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
Ele guarda todos os seus ossos; nenhum deles é quebrado.
21 Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
O mal matará o perverso, e os que odeiam o justo serão condenados.
22 Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.
O SENHOR resgata a alma de seus servos, e todos os que nele confiam não receberão condenação.
