Psalmien 34

1 Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.

2 Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.

3 Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.

4 Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.

5 Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.

6 Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.

7 Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.

8 Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.

9 Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.

10 Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.

11 Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.

12 Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?

13 Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.

14 Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.

15 Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.

16 Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.

17 Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.

18 Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.

19 Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.

20 Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.

21 Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.

22 Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.