Psalmien 34
1 Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
For David, when he changed his countenance before Achimelech, who dismissed him, and he went his way. I will bless the Lord at all times, his praise shall be always in my mouth.
2 Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
In the Lord shall my soul be praised: let the meek hear and rejoice.
3 Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
O magnify the Lord with me; and let us extol his name together.
4 Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
I sought the Lord, and he heard me; and he delivered me from all my troubles.
5 Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
Come ye to him and be enlightened: and your faces shall not be confounded.
6 Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
This poor man cried, and the Lord heard him: and saved him out of all his troubles.
7 Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
The angel of the Lord shall encamp round about them that fear him: and shall deliver them.
8 Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
O taste, and see that the Lord is sweet: blessed is the man that hopeth in him.
9 Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
Fear the Lord, all ye his saints: for there is no want to them that fear him.
10 Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
The rich have wanted, and have suffered hunger: but they that seek the Lord shall not be deprived of any good.
11 Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
Come, children, hearken to me: I will teach you the fear of the Lord.
12 Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
Who is the man that desireth life: who loveth to see good days?
13 Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
Keep thy tongue from evil, and thy lips from speaking guile.
14 Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
Turn away from evil and do good: seek after peace and pursue it.
15 Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
The eyes of the Lord are upon the just: and his ears unto their prayers.
16 Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
But the countenance of the Lord is against them that do evil things: to cut off the remembrance of them from the earth.
17 Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
The just cried, and the Lord heard them: and delivered them out of all their troubles.
18 Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
The Lord is nigh unto them that are of a contrite heart: and he will save the humble of spirit.
19 Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
Many are the afflictions of the just; but out of them all will the Lord deliver them.
20 Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
The Lord keepeth all their bones, not one of them shall be broken.
21 Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
The death of the wicked is very evil: and they that hate the just shall be guilty.
22 Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.
The Lord will redeem the souls of his servants: and none of them that trust in him shall offend.
