Psalmien 33
1 Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
Fröjder eder af Herranom, I rättfärdige; de fromme skola prise honom härliga.
2 Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
Tacker Herranom med harpor; och lofsjunger honom på psaltare af tio stränger.
3 Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
Sjunger honom en ny viso; sjunger väl på strängaspel med klingande ljud.
4 Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
Ty Herrans ord är sannfärdigt; och hvad han lofvar, det håller han visserliga.
5 Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
Han älskar rättfärdighet och dom; jorden är full af Herrans godhet.
6 Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
Himmelen är gjord genom Herrans ord, och all hans här genom hans muns anda.
7 Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
Han håller vattnet i hafvet tillsammans, såsom uti en lägel; och lägger djupen i det fördolda.
8 Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
All verlden frukte Herran; honom rädes allt det som på jordene bor.
9 Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
Ty om han säger, så sker det; om han bjuder, så är det gjordt.
10 Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
Herren gör Hedningarnas råd omintet, och vänder folks tankar.
11 Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
Men Herrans råd blifver evinnerliga; hans hjertas tankar i evighet.
12 Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
Saligt är det folk, hvilkets Gud Herren är; det folk, som han till ett arf utkorat hafver.
13 Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
Herren skådar neder af himmelen, och ser all menniskors barn.
14 Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
Utaf sinom fasta stol ser han uppå alla de som på jordene bo.
15 Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
Han böjer allas deras hjerta; han aktar uppå alla deras gerningar.
16 Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
Enom Konung hjelper intet hans stora magt; enom kämpa varder icke hulpet genom hans stora kraft.
17 Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
Hästar hjelpa ock intet, och deras stora starkhet frälsar intet.
18 Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
Si, Herrans öga ser uppå dem som frukta honom; de som uppå hans godhet trösta;
19 Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
Att han skall fria deras själ ifrå dödenom, och föda dem i hårdom tid.
20 Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
Vår själ väntar efter Herranom; han är vår hjelp och sköld.
21 Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
Ty vårt hjerta gläder sig af honom, och vi hoppes på hans helga Namn.
22 Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!
Din godhet, Herre, vare öfver oss, såsom vi på dig förtröste.
