Psalmien 33
1 Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
Rejoice in the LORD, O ye righteous: [for] praise is comely for the upright.
2 Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
Praise the LORD with harp: sing unto him with the psaltery [and] an instrument of ten strings.
3 Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
Sing unto him a new song; play skilfully with a loud noise.
4 Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
For the word of the LORD [is] right; and all his works [are done] in truth.
5 Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
He loveth righteousness and judgment: the earth is full of the goodness of the LORD.
6 Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
By the word of the LORD were the heavens made; and all the host of them by the breath of his mouth.
7 Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
He gathereth the waters of the sea together as an heap: he layeth up the depth in storehouses.
8 Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
Let all the earth fear the LORD: let all the inhabitants of the world stand in awe of him.
9 Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
For he spake, and it was [done; ] he commanded, and it stood fast.
10 Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
The LORD bringeth the counsel of the heathen to nought: he maketh the devices of the people of none effect.
11 Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
The counsel of the LORD standeth for ever, the thoughts of his heart to all generations.
12 Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
Blessed [is] the nation whose God [is] the LORD; [and] the people [whom] he hath chosen for his own inheritance.
13 Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
The LORD looketh from heaven; he beholdeth all the sons of men.
14 Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
From the place of his habitation he looketh upon all the inhabitants of the earth.
15 Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
He fashioneth their hearts alike; he considereth all their works.
16 Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
There is no king saved by the multitude of an host: a mighty man is not delivered by much strength.
17 Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
An horse [is] a vain thing for safety: neither shall he deliver [any] by his great strength.
18 Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
Behold, the eye of the LORD [is] upon them that fear him, upon them that hope in his mercy;
19 Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
To deliver their soul from death, and to keep them alive in famine.
20 Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
Our soul waiteth for the LORD: he [is] our help and our shield.
21 Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
For our heart shall rejoice in him, because we have trusted in his holy name.
22 Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!
Let thy mercy, O LORD, be upon us, according as we hope in thee.
