< Psalmien 31 >
1 Davidin Psalmi edelläveisaajalle. Herra, sinuun minä uskallan, etten minä ikänä häpiään tulisi: vapahda minua sinun vanhurskautes kautta.
Kanimo, Oh Jehova, midangup man ako; Ayaw gayud itugot nga pakaulawan ako: Luwason mo ako diha sa imong pagkamatarung.
2 Kallista korvas minun puoleeni, auta minua äkisti: ole minulle vahva kallio ja linna minua auttamaan;
Ikiling kanako ang imong igdulungog; luwason mo ako sa madali: Bato nga malig-on ikaw alang kanako. Usa ka kuta nga dalangpanan sa pagluwas kanako,
3 Sillä sinä olet minun kallioni ja minun linnani, ettäs siis sinun nimes tähden minua taluttaisit ja veisit;
Kay ikaw mao ang akong bato ug ang akong kuta; Busa mandoi ako, ug tutoli ako.
4 Ettäs minun kirvottaisit verkosta, jonka he minun eteeni virittivät; sillä sinä olet minun väkevyyteni.
Agawon mo ako gikan sa pukot nga ilang giladlad sa tago alang kanako; Kay ikaw mao ang akong maligong salipdanan.
5 Sinun käsiis annan minä henkeni, sinä olet minun lunastanut, Herra, sinä totinen Jumala.
Sa imong kamot nagatugyan ako sa akong espiritu: Nagtubos ikaw kanako, Oh Jehova, ikaw ang Dios sa kamatuoran.
6 Minä vihaan niitä, jotka pitävät väärää oppia; mutta minä uskallan Herraan.
Gidumtan ko ang mga nanagtagad sa kakawangan nga malimbongon; Apan ako kang Jehova nagasalig.
7 Minä ihastun ja riemuitsen sinun hyvyytes tähden, ettäs katsot minun raadollisuuttani, ja tunnet minun sieluni tuskassa.
Mahinangup ako ug magakalipay sa imong mahigugmaong-kalolot; Kay nasud-ong mo ang akong kagulanan: Naila mo ang akong kalag nga anaa sa mga kalisdanan.
8 Ja et sinä sulje minua vihollisteni käsiin: sinä asetat minun avaraan paikkaan.
Ug wala mo ako palukbi sa kamot sa kaaway; Gipahamutang mo ang akong mga tiil sa kinalapdan.
9 Herra, ole minulle armollinen, sillä minä ahdistetaan; minun kasvoni ovat muuttuneet murheesta, niin myös minun sieluni ja vatsani.
Malooy ka kanako, Oh Jehova, kay ania ako sa kagul-anan: Ginaut-ut sa kasakit ang akong mata, oo, ang akong kalag ug ang akong lawas.
10 Sillä minun elämäni on kulutettu murheesta, ja minun vuoteni huokauksesta: minun voimani on rauvennut pahain tekoin kautta, ja minun luuni ovat muserretut.
Kay ang akong kinabuhi nagaantus sa kasakit, Ug ang akong mga tuig sa pagpanghupaw: Ang akong kusog naluya tungod sa akong kasal-anan, Ug ang akong mga bukog nagakaut-ut.
11 Minä olen pilkaksi tullut kaikille vihamiehilleni ja kylällisilleni ylönpalttisesti, ja hämmästykseksi tuttavilleni: jotka minun ulkona näkevät, pakenevat minua.
Tungod sa tanan ko nga mga kabatok nahimo ako nga usa ka talamayon, Oo, talamayon nga hilabihan sa akong isigkatawo, Ug usa ka kalisang ako sa akong mga kaila: Ang mga nakakita kanako sa gawas, nanagpangalagiw gikan kanako.
12 Minä olen sydämestä unhotettu niinkuin kuollut: minä olen niinkuin rikottu astia.
Hingkalimtan ako ingon sa usa ka minatay nga wala nay handumanan: Nahimo ako nga sama sa usa ka sudlanan nga nabuak.
13 Sillä minä kuulen monen häväistyksen, että jokainen karttaa minua: he pitävät keskenänsä neuvoa minusta, ja tahtovat ottaa minun henkeni.
Kay nadungog ko ang pagtamay sa daghan, Kahadlok sa tagsatagsa nga kiliran: Samtang nanagsabut (sila) pagtingub batok kanako, Nanaglalang (sila) sa pagkuha sa akong kinabuhi.
14 Mutta minä toivon sinuun, Herra, ja sanon: sinä olet minun Jumalani!
Apan misalig ako kanimo, Oh Jehova: Miingon ako: Ikaw mao ang akong Dios.
15 Minun aikani ovat sinun käsissäs: pelasta minua vihollisteni kädestä ja niistä, jotka minua vainoovat.
Sa imong kamot anaa ang akong panahon: Luwason mo ako gikan sa kamot sa akong mga kaaway, ug gikan sa akong mga manlulutos.
16 Anna kasvos paistaa palvelias päälle: auta minua laupiutes kautta.
Pasidlaka ang imong nawong sa ibabaw sa imong ulipon: Luwason mo ako tungod sa imong mahigugmaong-kalolot.
17 Herra, älä minun anna häpiään tulla; sillä sinua minä avuksi huudan: jumalattomat tulkoon häpiään, vaijetkoon helvetissä. (Sheol )
Ayaw ako itugot nga mahamutang sa kaulaw, Oh Jehova; kay nagpakitabang ako kanimo: Ipabutang ang dautan sa kaulawan, pahiluma (sila) didto sa Sheol. (Sheol )
18 Tulkoon mykäksi väärät suut, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan kovasti ylpeydestä ja ylönkatseesta.
Ipahimo nga amang ang mga ngabil nga bakakon, Nga nagasulti sa pagpanamastamas, batok sa matarung. Nga adunay palabilabi ug pagtamay.
19 Kuinka suuri on sinun hyvyytes, jonka panit tallelle niille, jotka sinua pelkäävät! ja jonka niille osoitat, jotka sinuun uskaltavat, ihmisten lasten edessä!
Oh pagkadaku sa imong kaayo, Nga gitagana mo sa mga magakahadlok kanimo, Nga gibuhat mo alang kanila nga nagadangup kanimo, Sa atubangan sa mga anak nga lalake sa mga tawo!
20 Sinä kätket heitä tykönäs salaisesti jokaisen haastosta: sinä peität heitä majassas riiteleväisistä kielistä.
Sa tagoanan sa imong presencia pagatipigan mo (sila) gikan sa mga hikay nga mabudhion sa tawo: Pagatagoon mo gayud (sila) sa usa ka puloy-anan gikan sa paglalis sa mga dila.
21 Herra olkoon kiitetty, että hän on minulle osoittanut ihmeellisen hyvyyden, vahvassa kaupungissa.
Bulahan ni Jehova; Kay gipakita niya kanako ang iyang katingalahan nga mahigugmaong-kalolot Sa ciudad nga malig-on.
22 Sillä minä sanoin pikaisuudessani: minä olen sinun silmäis edestä sysätty pois: kuitenkin kuulit sinä rukoukseni äänen, koska minä sinun tykös huusin.
Mahitungod kanako, miingon ako sa pagdali, Gipapahawa ako gikan sa atubangan sa imong mga mata: Apan, bisan pa niini, gipatalinghugan mo ang tingog sa akong mga pangaliyuyo, Sa diha nga nagtu-aw ako kanimo.
23 Rakastakaat Herraa, kaikki hänen pyhänsä; Herra varjelee uskollisia ja runsaasti kostaa niille, jotka ylpeyttä harjoittelevat.
Oh higugmaon ninyo si Jehova, kamong tanan nga mga balaan niya: Si Jehova magabantay sa mga matinumanon, Ug panimaslan niya sa makadaghan gayud ang nagabuhat nga adunay palabilabi.
24 Olkaat hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa teidän sydämenne, kaikki jotka Herraa odotatte.
Magmalig-on kamo, ug padasiga ang inyong kasingkasing, Ngatanan kamo nga may paglaum kang Jehova.