Psalmien 3
1 Davidin Psalmi, kuin hän pakeni poikaansa Absalomia. Voi Herra! kuinka monta on minulla vihollista, ja niin usiat karkaavat minua vastaan.
(En Salme af David, da han flygtede for sin søn Absalom.) HERRE, hvor er mine Fjender mange! Mange er de, som rejser sig mod mig,
2 Moni puhuu minun sielustani: ei ole hänellä apua Jumalan tykönä, (Sela)
mange, som siger om min Sjæl: "Der er ingen Frelse for ham hos Gud!" (Sela)
3 Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, joka minun kunniaan saatat, ja minun pääni kohennat.
Men, HERRE, du er et Skjold for mig, min Ære og den, der løfter mit Hoved.
4 Äänelläni minä huudan Herraa; ja hän kuulee minua pyhästä vuorestansa, (Sela)
Jeg råber højlydt til HERREN, han svarer mig fra sit hellige Bjerg. (Sela)
5 Minä makaan ja nukun: minä herään myös; sillä Herra tukee minua.
Jeg lagde mig og sov ind, jeg vågned, thi HERREN holder mig oppe.
6 En minä pelkää kymmentätuhatta kansoista, jotka minua piirittävät.
Jeg frygter ikke Titusinder af Folk, som trindt om lejrer sig mod mig.
7 Nouse, Herra, ja auta minua, minun Jumalani! sillä sinä lyöt kaikkia minun vihollisiani poskelle: sinä murennat jumalattomain hampaat.
Rejs dig, HERRE, frels mig, min Gud, thi alle mine Fjender slog du på Kind, du brød de gudløses Tænder!
8 Herran tykönä apu löydetään: sinun kansas päällä on sinun siunaukses, (Sela)
Hos HERREN er Frelsen; din Velsignelse over dit Folk! (Sela)
