Psalmien 26

1 Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele.

(Af David.) Skaf mig ret, o HERRE, thi jeg vandrer i Uskyld, stoler på HERREN uden at vakle.

2 Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.

Ransag mig, HERRE, og prøv mig, gransk mine Nyrer og mit Hjerte;

3 Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas.

thi din Miskundhed står mig for Øje, jeg vandrer i din Sandhed.

4 En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia.

Jeg tager ej Sæde blandt Løgnere, blandt falske kommer jeg ikke.

5 Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä.

Jeg hader de ondes Forsamling, hos gudløse sidder jeg ej.

6 Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä,

Jeg tvætter mine Hænder i Renhed, at jeg kan vandre omkring dit Alter, HERRE,

7 Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan.

for at istemme Takkesang, fortælle om alle dine Undere.

8 Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu.

HERRE, jeg elsker dit Hus, det Sted, hvor din Herlighed bor.

9 Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa,

Bortriv ikke min Sjæl med Syndere, mit Liv med blodstænkte Mænd,

10 Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat.

i hvis Hænder er Skændselsdåd, hvis højre er fuld af Bestikkelse.

11 Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen!

Jeg har jo vandret i Uskyld, forløs mig og vær mig nådig!

12 Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa.

Min Fod står på den jævne Grund, i Forsamlinger vil jeg love HERREN.