Psalmien 2
1 Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?
Warum stürmen die Völkerschaften und sinnen Leeres die Völker?
2 Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.
Die Könige der Erde stehen auf, und die Beherrscher ratschlagen miteinander wider Jehovah und wider Seinen Gesalbten:
3 Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.
Laßt uns abreißen ihre Bande und von uns werfen ihre Seile!
4 Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.
Der in den Himmeln wohnt, lacht; der Herr verlacht sie.
5 Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.
Dann redet Er mit ihnen in Seinem Zorn, und macht sie bestürzt in Seinem Entbrennen.
6 Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.
Ich aber habe Meinen König gesalbt auf Zijon, dem Berge Meiner Heiligkeit,
7 Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.
Erzählen will Ich von der Satzung: Jehovah sprach zu Mir, Mein Sohn bist Du, Ich habe heute Dich gezeugt.
8 Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.
Bitte von Mir, so will zum Erbe Ich dir die Völkerschaften, zum Eigentum der Erde Enden geben.
9 Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.
Du sollst sie zerbrechen mit eisernem Zepter, wie des Töpfers Gefäße sie zerschmei-ßen.
10 Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.
Und nun, werdet klug, ihr Könige, laßt euch züchtigen, ihr Richter der Erde.
11 Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.
Dient Jehovah mit Furcht, und frohlockt Ihm mit Beben.
12 Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.
Küsset den Sohn, daß Er nicht zürne und ihr umkommet auf dem Weg! denn über ein Kleines so entbrennt Sein Zorn. Selig sind alle, die auf Ihn sich verlassen.
