Psalmien 2
1 Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?
Pourquoi les nations ont-elles. frémi, et les peuples médité des choses vaines?
2 Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.
Les rois de la terre se sont levés, et les princes se sont ligués contre le Seigneur et contre son Christ.
3 Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.
Rompons leurs liens, ont-ils dit, et rejetons loin de nous leur joug.
4 Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.
Celui qui habite dans les cieux se rira d’eux, et le Seigneur se moquera d’eux.
5 Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.
Alors il leur parlera dans sa colère, et dans sa fureur il les confondra.
6 Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.
Pour moi, j’ai été établi roi par lui sur Sion, sa montagne sainte, annonçant ses préceptes.
7 Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.
Le Seigneur m’a dit: Vous êtes mon Fils, c’est moi qui aujourd’hui vous ai engendré.
8 Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.
Demandez-moi, et je vous donnerai les nations en héritage, et en possession les extrémités de la terre.
9 Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.
Vous les gouvernerez avec une verge de fer, et vous les briserez comme un vase de potier.
10 Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.
Et maintenant, ô rois, comprenez; instruisez-vous, vous qui jugez la terre.
11 Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.
Servez le Seigneur dans la crainte, et réjouissez-vous en lui avec tremblement.
12 Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.
Embrassez la doctrine, de peur que quelque jour le Seigneur ne s’irrite, et que vous ne périssiez hors de la voie de la justice. Lorsque sa colère s’enflammera en un instant, heureux tous ceux qui se confient en lui.
