Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Te amo, oh Señor, mi fortaleza.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
El Señor es mi roca, y castillo mío y mi libertador; Dios mío, fortaleza mía que me protege, en él pondré mi fe; mi escudo, la fuerza de mi salvación y mi alto refugio.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Invocaré mi clamor al Señor, que es digno de ser alabado; así me salvaré de aquellos que están en mi contra.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Las cuerdas de la muerte me rodeaban, y los torrentes del mal me aterrorizaron.
Las cuerdas del infierno me rodeaban: las redes de la muerte vinieron sobre mí. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
En mi tribulación invoqué al Señor, mi clamor a mi Dios; Él oyó mi voz en su santo Templo, y mi oración llegó delante de él, hasta sus oídos.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Entonces surgió un gran terremoto en la tierra; y las bases de las montañas se movieron y temblaron, porque estaba enojado.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Le salió humo por la nariz y un fuego de destrucción de su boca; carbones fueron encendidos por él.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Descorrió la cortina del cielo, para que él pudiera descender; y estaba oscuro bajo sus pies.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Y se fue volando por el aire, montó en un ser alado: yendo rápidamente en las alas del viento.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Hizo de la oscuridad su lugar secreto; su tienda de campaña, y a su alrededor eran las aguas oscuras, las espesas nubes de los cielos.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
Por el resplandor de su presencia, brotaron de sus nubes oscuras, granizo y carbones encendidos.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
Jehová hizo tronar en los cielos, y la voz del Altísimo sonó: granizo y carbones de fuego.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
Envió sus flechas, y los dispersó en todas direcciones; lanzó relámpagos y los destruyó.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
El fondo del Mar quedó al descubierto, y las bases del mundo fueron descubiertas, a causa de tus palabras de ira, oh Señor, por el aliento de tu boca.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Tendió su mano desde lo alto, me tomó, y me sacó de las grandes aguas.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
Él me liberó de mi fuerte enemigo, y de aquellos que estaban en mi contra, porque eran más fuertes que yo.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Vinieron sobre mí en el día de mi angustia; pero el Señor fue mi apoyo.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
Él me sacó a un lugar amplio; él fue mi salvador porque se deleitó en mí.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
El Señor me da la recompensa conforme a mi justicia, porque mis manos están limpias delante de él.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Porque he guardado los caminos del Señor; No he sido apartado de mi Dios por el pecado.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
Porque todos sus decretos estaban delante de mí, y no aparté sus leyes de mí.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
Y yo me he conducido delante de él sin tacha alguna, y me alejé del pecado.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Por esto el Señor me ha dado la recompensa de mi justicia, porque mis manos están limpias en sus presencia.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Sobre el que tiene misericordia, tendrás misericordia; con los íntegros serás justo;
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
Limpio te mostrarás para con él limpio; pero para el hombre cuyo camino es perverso, serás un juez severo.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Porque tú eres el salvador de los que están en problemas; pero humillas a los orgullosos.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Tú, oh Señor, encenderás mi lámpara; por ti, mi Dios, la oscuridad se hará brillante para mí.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Con tu ayuda atacaré al enemigo; con la ayuda de mi Dios pasaré por los muros de su ciudad.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
En cuanto a Dios, su camino es perfecto; la palabra del Señor es probada; él es un escudo para todos los que ponen su fe en él.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Porque ¿quién es Dios sino el Señor? ¿o quién es una Roca sino nuestro Dios?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
Dios me ciñe de poder, guiándome de una manera perfecta.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
El hace mis pies ligeros como de ciervo, y me pone en lugares altos.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Hace mis manos expertas en guerra, de modo que un arco de bronce se dobla por mis brazos.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Me diste el escudo de tu salvación; tu diestra ha sido mi sostén, y tu misericordia me ha engrandecido.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Has hecho mis pasos amplios debajo de mí, para que mis pies no se resbalen.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Voy detrás de mis enemigos y los alcanzo; no retrocedí hasta que todos estén vencidos.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Les daré heridas, para que no puedan levantarse; cayeron debajo de mis pies.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Porque me ceñiste de fuerzas para la batalla; has humillado a los que se oponen a mí.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Y que delante de mí huyeron. Así pude destruir a los que me aborrecen.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Ellos estaban gritando, pero no había nadie que los ayudara, ni siquiera al Señor, pero él no les dio respuesta.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Entonces fueron aplastados como polvo delante del viento; fueron drenados como el desperdicio de las calles.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Me has hecho libre de las luchas del pueblo; me has puesto a la cabeza de las naciones; un pueblo del que no tenía conocimiento serán mis siervos.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
Desde el momento en que mi nombre llegue a sus oídos, ellos me obedecieron: los hombres de otros países se pondrán bajo mi autoridad.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Gente extranjera se acobardó, saldrán de sus lugares secretos temblando de miedo.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
El Señor está vivo; Alabado sea mi Roca, y sea honrado el Dios de mi salvación.
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
Es Dios quien envía castigo a mis enemigos y pone a los pueblos bajo mi dominio.
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Él me hace libre de mis enemigos; de los rebeldes que se alzaron que se enfrentan contra mí; me has liberado del hombre violento.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Por esto yo te alabaré, oh Jehová, entre las naciones, y alabaré tu nombre.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Gran salvación le da a su rey; Él tiene misericordia del rey su ungido, David, y de su simiente para siempre.
