Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Al Vencedor: Salmo del siervo del SEÑOR, de David, el cual habló al SEÑOR las palabras de este cántico el día que le libró el SEÑOR de mano de todos sus enemigos, y de mano de Saúl. Entonces dijo: Te amaré, oh SEÑOR, fortaleza mía.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
SEÑOR, roca mía y castillo mío, y mi libertador; Dios mío, fuerte mío, en él confiaré; escudo mío, y el cuerno de mi salud, mi refugio.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Invocaré al SEÑOR, digno de ser alabado, y seré salvo de mis enemigos.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Me cercaron dolores de muerte, y torrentes de perversidad me atemorizaron.
Dolores del sepulcro me rodearon, me previnieron lazos de muerte. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
En mi angustia llamé al SEÑOR, y clamé a mi Dios. El oyó mi voz desde su templo, y mi clamor llegó delante de él, a sus oídos.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Y la tierra fue conmovida y tembló; y los fundamentos de los montes se estremecieron, y se removieron porque él se enojó.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Subió humo en su nariz, y de su boca fuego quemante; carbones se encendieron de él.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Y bajó a los cielos, y descendió; y había oscuridad debajo de sus pies.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Y cabalgó sobre un querubín, y voló; voló sobre las alas del viento.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Puso tinieblas por su escondedero, en sus alrededores de su tabernáculo oscuridad de aguas, nubes de los cielos.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
Por el resplandor delante de él, sus nubes pasaron; granizo y carbones de fuego.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
Y tronó en los cielos el SEÑOR, y el Altísimo dio su voz; granizo y carbones de fuego.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
Y envió sus saetas, y los desbarató; y echó relámpagos, y los destruyó.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Y aparecieron las honduras de las aguas, y se descubrieron los cimientos del mundo por tu reprensión, oh SEÑOR, por el soplo del viento de tu nariz.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Envió desde lo alto; me tomó, me sacó de las muchas aguas.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
Me libró de mi fuerte enemigo, y de los que me aborrecían, aunque ellos eran más fuertes que yo.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Me anticiparon en el día de mi quebrantamiento; mas el SEÑOR me fue por bordón.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
Y me sacó a anchura. Me libró, porque se agradó de mí.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
El SEÑOR me pagará conforme a mi justicia; conforme a la limpieza de mis manos me volverá.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Por cuanto guardé los caminos del SEÑOR, y no me volví impío apostatando de mi Dios.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
Porque todos sus juicios estuvieron delante de mí, y no eché de mí sus estatutos.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
Y fui perfecto para con él, y me he guardado de mi maldad.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Y me pagó el SEÑOR conforme a mi justicia; conforme a la limpieza de mis manos delante de sus ojos.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Con el misericordioso serás misericordioso, y con el varón perfecto serás perfecto.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
Con el limpio serás limpio, y con el perverso serás adversario.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Por tanto al pueblo humilde salvarás, y los ojos altivos humillarás.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Por tanto tú alumbrarás mi candela; el SEÑOR mi Dios alumbrará mis tinieblas.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Porque contigo deshice ejércitos; y en mi Dios asalté muros.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
Dios, perfecto su camino; la palabra del SEÑOR afinada; escudo es a todos los que esperan en él.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Porque ¿qué Dios hay fuera del SEÑOR? ¿Y qué fuerte fuera de nuestro Dios?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
Dios es el que me ciñe de fuerza, e hizo perfecto mi camino.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
Quien pone mis pies como pies de ciervas, y me hizo estar sobre mis alturas.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Quien enseña mis manos para la batalla, y el arco de acero será quebrado con mis brazos.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Me diste asimismo el escudo de tu salud; y tu diestra me sustentará, y tu mansedumbre me multiplicará.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Ensancharás mis pasos debajo de mí, y no titubearán mis rodillas.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Perseguiré a mis enemigos, y los alcanzaré, y no volveré hasta acabarlos.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Los heriré, y no podrán levantarse; caerán debajo de mis pies.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Y me ceñiste de fortaleza para la pelea; has agobiado mis enemigos debajo de mí.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Y me diste la cerviz de mis enemigos, y destruí a los que me aborrecían.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Clamaron, y no hubo quién se salvase; aun al SEÑOR, mas no los oyó.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Y los molí como polvo delante del viento; los esparcí como lodo de las calles.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Me libraste de contiendas de pueblo; me pusiste por cabecera de gentiles; pueblo que no conocí, me sirvió.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
Al oír de mí, me obedeció; los hijos de extraños se sometieron a mí aun contra su voluntad;
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Los hombres extraños se cayeron, y tuvieron miedo desde sus encerramientos.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
Viva el SEÑOR, y bendito sea mi fuerte; y sea ensalzado el Dios de mi salud.
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
El Dios que me da las venganzas, y sujetó pueblos debajo de mí.
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Mi libertador de mis enemigos; también me hiciste superior a mis adversarios; de varón traidor me libraste.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Por tanto yo te confesaré entre los gentiles, oh SEÑOR, y cantaré a tu nombre.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
El cual engrandece las saludes de su rey, y hace misericordia a su ungido David, y a su simiente, para siempre.
