Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Al Músico principal: Salmo de David, siervo de Jehová, el cual profirió á Jehová las palabras de este cántico el día que le libró Jehová de mano de todos sus enemigos, y de mano de Saúl. Entonces dijo: AMARTE he, oh Jehová, fortaleza mía.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
Jehová, roca mía y castillo mío, y mi libertador; Dios mío, fuerte mío, en él confiaré; escudo mío, y el cuerno de mi salud, mi refugio.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Invocaré á Jehová, digno de ser alabado, y seré salvo de mis enemigos.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Cercáronme dolores de muerte, y torrentes de perversidad me atemorizaron.
Dolores del sepulcro me rodearon, previniéronme lazos de muerte. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
En mi angustia invoqué á Jehová, y clamé á mi Dios: él oyó mi voz desde su templo, y mi clamor llegó delante de él, á sus oídos.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Y la tierra fué conmovida y tembló; y moviéronse los fundamentos de los montes, y se estremecieron, porque se indignó él.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Humo subió de su nariz, y de su boca consumidor fuego; carbones fueron por él encendidos.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Y bajó los cielos, y descendió; y oscuridad debajo de sus pies.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Y cabalgó sobre un querubín, y voló: voló sobre las alas del viento.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Puso tinieblas por escondedero suyo, su pabellón en derredor de sí; oscuridad de aguas, nubes de los cielos.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
Por el resplandor delante de él, sus nubes pasaron; granizo y carbones ardientes.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
Y tronó en los cielos Jehová, y el Altísimo dió su voz; granizo y carbones de fuego.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
Y envió sus saetas, y desbaratólos; y echó relámpagos, y los destruyó.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Y aparecieron las honduras de las aguas, y descubriéronse los cimientos del mundo, á tu reprensión, oh Jehová, por el soplo del viento de tu nariz.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Envió desde lo alto; tomóme, sacóme de las muchas aguas.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
Libróme de mi poderoso enemigo, y de los que me aborrecían, aunque eran ellos más fuertes que yo.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Asaltáronme en el día de mi quebranto: mas Jehová fué mi apoyo.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
Y sacóme á anchura: libróme, porque se agradó de mí.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Hame pagado Jehová conforme á mi justicia: conforme á la limpieza de mis manos me ha vuelto.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Porque yo he guardado los caminos de Jehová, y no me aparté impíamente de mi Dios.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
Pues todos sus juicios estuvieron delante de mí, y no eché de mí sus estatutos.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
Y fuí íntegro para con él, y cauteléme de mi maldad.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Pagóme pues Jehová conforme á mi justicia; conforme á la limpieza de mis manos delante de sus ojos.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Con el misericordioso te mostrarás misericordioso, y recto para con el hombre íntegro.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
Limpio te mostrarás para con el limpio, y severo serás para con el perverso.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Y tú salvarás al pueblo humilde, y humillarás los ojos altivos.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Tú pues alumbrarás mi lámpara: Jehová mi Dios alumbrará mis tinieblas.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Porque contigo desharé ejércitos; y con mi Dios asaltaré muros.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
Dios, perfecto su camino: es acendrada la palabra de Jehová: escudo es á todos los que en él esperan.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Porque ¿qué Dios hay fuera de Jehová? ¿y qué fuerte fuera de nuestro Dios?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
Dios es el que me ciñe de fuerza, é hizo perfecto mi camino;
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
Quien pone mis pies como [pies] de ciervas, é hízome estar sobre mis alturas;
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Quien enseña mis manos para la batalla, y será quebrado con mis brazos el arco de acero.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Dísteme asimismo el escudo de tu salud: y tu diestra me sustentó, y tu benignidad me ha acrecentado.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Ensanchaste mis pasos debajo de mí, y no titubearon mis rodillas.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Perseguido he mis enemigos, y alcancélos, y no volví hasta acabarlos.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Helos herido, y no podrán levantarse: cayeron debajo de mis pies.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Pues me ceñiste de fortaleza para la pelea; has agobiado mis enemigos debajo de mí.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Y dísteme la cerviz de mis enemigos, y destruí á los que me aborrecían.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Clamaron, y no hubo quien salvase: [aun] á Jehová, mas no los oyó.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Y molílos como polvo delante del viento; esparcílos como lodo de las calles.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Librásteme de contiendas de pueblo: pusísteme por cabecera de gentes: pueblo que yo no conocía, me sirvió.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
Así que hubo oído, me obedeció; los hijos de extraños me mintieron;
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Los extraños flaquearon, y tuvieron miedo desde sus encerramientos.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
Viva Jehová, y sea bendita mi roca; y ensalzado sea el Dios de mi salud:
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
El Dios que me da las venganzas, y sujetó pueblos á mí.
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Mi libertador de mis enemigos: hicísteme también superior de mis adversarios; librásteme de varón violento.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Por tanto yo te confesaré entre las gentes, oh Jehová, y cantaré á tu nombre.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
El cual engrandece las saludes de su rey, y hace misericordia á su ungido, á David y á su simiente, para siempre.
