Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Al maestro de coro. Del servidor de Dios, de David, el cual dirigió al Señor las palabras de este cántico en el día en que le libró de las manos de todos sus enemigos y de las de Saúl. Y dijo: Te amo, Yahvé, fortaleza mía, mi peña, mi baluarte, mi libertador,
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
Dios mío, mi roca, mi refugio, broquel mío, cuerno de mi salud, asilo mío.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Invoco a Yahvé, el digno de alabanza, y quedo libre de mis enemigos.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Olas de muerte me rodeaban, me alarmaban los torrentes de iniquidad;
las ataduras del sepulcro me envolvieron, se tendían a mis pies lazos mortales. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
En mi angustia invoqué a Yahvé, y clamé a mi Dios; y Él, desde su palacio, oyó mi voz; mi lamento llegó a sus oídos.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Se estremeció la tierra y tembló; se conmovieron los cimientos de los montes y vacilaron, porque Él ardía de furor.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Humo salió de sus narices; de su boca, fuego devorador; y despedía carbones encendidos.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Inclinó los cielos, y descendió con densas nubes bajo sus pies.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Subió sobre un querube y voló, y era llevado sobre las alas del viento.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Se ocultaba bajo un velo de tinieblas; aguas tenebrosas y oscuras nubes lo rodeaban como un pabellón.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
Se encendieron carbones de fuego al resplandor de su rostro.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
Tronó Yahvé desde el cielo, el Altísimo hizo resonar su voz;
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
y lanzó sus saetas y los dispersó; multiplicó sus rayos, y los puso en derrota.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Y aparecieron a la vista los lechos de los océanos; se mostraron desnudos los cimientos del orbe terráqueo, ante la amenaza de Yahvé, al resollar el soplo de su ira.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Desde lo alto extendió su brazo y me arrebató, sacándome de entre las muchas aguas;
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
me libró de mi feroz enemigo, de adversarios más poderosos que yo.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Se echaron sobre mí en el día de mi infortunio; pero salió Yahvé en mi defensa,
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
y me trajo a la anchura; me salvó porque me ama.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Yahvé me ha retribuido conforme a mi rectitud; me remunera según la limpieza de mis manos.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Porque seguí los caminos de Yahvé, y no me rebelé contra mi Dios;
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
porque mantuve ante mis ojos todos sus mandamientos y nunca aparté de mí sus estatutos.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
Fui íntegro para con Él, y me cuidé de mi maldad.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Yahvé me ha retribuido conforme a mi rectitud; según la limpieza de mis manos ante sus ojos.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Tú eres misericordioso con el misericordioso; con el varón recto, eres recto.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
Con el sincero, eres sincero; y con el doble, te haces astuto.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Tú salvas al pueblo oprimido, y humillas los ojos altaneros.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Eres Tú quien mantiene encendida mi lámpara, oh Yahvé; Tú, Dios mío, disipas mis tinieblas.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Fiado en Ti embestiré a un ejército; con mi Dios saltaré murallas.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
¡El Dios mío!... Su conducta es perfecta, Su palabra acrisolada. Él mismo es el escudo de cuantos lo buscan como refugio.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Pues ¿quién es Dios fuera de Yahvé? o ¿qué roca hay si no es el Dios nuestro?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
Aquel Dios que me ciñó de fortaleza e hizo inmaculado mi camino.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
El que volvió mis pies veloces como los del ciervo, y me afirmó sobre las cumbres.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
El que adiestró mis manos para la pelea, y mi brazo para tender el arco de bronce.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Tú me diste por broquel tu auxilio, me sostuvo tu diestra; tu solicitud me ha engrandecido.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Ensanchaste el camino a mis pasos, y mis pies no flaquearon.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Perseguía a mis enemigos y los alcanzaba; y no me volvía hasta desbaratarlos.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Los destrozaba y no podían levantarse; caían bajo mis pies.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Tú me revestías de valor para el combate, sujetabas a mi cetro a los que me resistían.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Ponías en fuga a mis enemigos, dispersabas a cuantos me aborrecían.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Vociferaban, mas no había quien los auxiliase; (clamaban) a Yahvé mas Él no los oía.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Y yo los dispersaba como polvo que el viento dispersa; los pisoteaba como el lodo de las calles.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Me libraste de las contiendas del pueblo, me has hecho cabeza de las naciones; un pueblo que no conocía me sirve;
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
con atento oído me obedecen; los extraños me adulan.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Los extranjeros palidecen, y abandonan, temblando, sus fortalezas.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
¡Vive Yahvé! ¡Bendita sea mi Roca! ¡Sea ensalzado el Dios mi Salvador!
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
Aquel Dios que me otorgó la venganza, que sujetó a mí las naciones;
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
que me libró de mis enemigos, que me encumbró sobre mis opositores, y me salvó de las manos del hombre violento.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Por eso te alabaré entre las naciones, oh Yahvé; cantaré himnos a tu Nombre.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Él da grandes victorias a su rey, y usa de misericordia con su ungido, con David y su linaje, por toda la eternidad.
