Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Para o regente. Do servo do SENHOR, chamado Davi, o qual falou as palavras deste cântico ao SENHOR, no dia em que o SENHOR o livrou das mãos de todos os seus inimigos, e das mãos de Saul. Ele disse: Eu te amarei, SENHOR, [tu és] minha força.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
O SENHOR é minha rocha, e minha fortaleza, e meu libertador, meu Deus, meu rochedo, em quem confio; [é] meu escudo, e a força da minha salvação, meu alto refúgio.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Eu clamei ao SENHOR digno de louvor; e fiquei livre de meus inimigos.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Cordas de morte me cercaram; e riachos de maldade me encheram de medo.
Cordas do Xeol me envolveram; laços de morte me afrontaram. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
Em minha angústia, clamei ao SENHOR, e roguei a meu Deus; desde o seu Templo ele ouviu a minha voz; e o meu clamor diante de seu rosto chegou aos ouvidos dele.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Então a terra de abalou e tremeu; e os fundamentos dos montes de moveram e foram abalados, porque ele se irritou.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Fumaça subiu de seu nariz, e fogo consumidor saiu de sua boca; carvões foram acesos por ele.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Ele moveu os céus, e desceu; e as trevas [estavam] debaixo de seus pés.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Ele montou sobre um querubim, e fez seu voo; e voou veloz sobre as assas do vento.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Ele pôs as trevas como seu esconderijo; pôs a sua tenda ao redor dele; trevas das águas, nuvens dos céus.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
Do brilho de sua presença suas nuvens se espalharam, [e também] a saraiva, e as brasas de fogo.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
E o SENHOR trovejou nos céus; e o Altíssimo soltou sua voz; saraiva e brasas de fogo [caíram].
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
Ele mandou suas flechas, e os dispersou; e [lançou] muitos raios, e os perturbou.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
E as profundezas das águas foram vistas, e os fundamentos do mundo foram descobertos por tua repreensão, SENHOR, pelo sopro do vento do teu nariz.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Desde o alto ele enviou, [e] me tomou; tirou-me de muitas águas.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
Ele me livrou do meu forte inimigo, e daqueles que me odeiam; porque eles eram mais poderosos do que eu.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Eles me confrontaram no dia de minha calamidade; mas o SENHOR ficou junto de mim.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
Ele me tirou para um lugar amplo; ele me libertou, porque se agradou de mim.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
O SENHOR me recompensou conforme a minha justiça; conforme a pureza das minhas mãos ele me retribuiu.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Porque eu guardei os caminhos do SENHOR; nem me [afastei] do meu Deus praticando o mal.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
Porque todos os juízos dele estavam diante de mim; e não rejeitei seus estatutos para mim.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
Mas eu fui fiel com ele; e tomei cuidado contra minha maldade.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Assim o SENHOR me recompensou conforme a minha justiça; conforme a pureza de minhas mãos perante seus olhos.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Com o bondoso tu te mostras bondoso; [e] com o homem fiel tu te mostras fiel.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
Com o puro tu te mostras puro; mas com o perverso tu te mostras agressivo.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Porque tu livras ao povo aflito, e humilhas aos olhos que se exaltam.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Porque tu acendes minha lâmpada; o SENHOR meu Deus ilumina as minhas trevas.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Porque contigo eu marcho [contra] um exército; e com meu Deus eu salto um muro.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
O caminho de Deus é perfeito; a palavra do SENHOR é refinada; ele [é] escudo para todos os que nele confiam.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Porque quem é Deus, a não ser o SENHOR? E quem é rocha, a não ser o nosso Deus?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
Deus [é] o que me veste de força; e o que dá perfeição ao meu caminho.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
Ele faz meus pés como o das cervas; e me põe em meus lugares altos.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Ele ensina minhas mãos para a guerra, [de modo que] um arco de bronze se quebra em meus braços.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Também tu me deste o escudo de tua salvação, e tua mão direita me sustentou; e tua mansidão me engrandeceu.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Tu alargaste os meus passos abaixo de mim; e meus pés não vacilaram.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Persegui a meus inimigos, e eu os alcancei; e não voltei até os exterminá-los.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Eu os perfurei, que não puderam mais se levantar; caíram debaixo dos meus pés.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Porque tu me preparaste com força para a batalha; fizeste se curvarem abaixo de mim aqueles que contra mim tinham se levantado.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
E tu me deste a nuca de meus inimigos; destruí aos que me odiavam.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Eles clamaram, mas não havia quem os livrasse; [clamaram até] ao SENHOR, mas ele não lhes respondeu.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Então eu os reduzi a pó, como a poeira ao vento; eu os joguei fora como a lama das ruas.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Tu me livraste das brigas do povo; tu me puseste como cabeça das nações; o povo que eu não conhecia me serviu.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
Ao [me] ouvirem, [logo] me obedeceram; estrangeiros se sujeitaram a mim.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Estrangeiros se enfraqueceram; e tremeram de medo desde suas extremidades.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
O SENHOR vive, e bendito [seja] minha rocha; e exaltado [seja] o Deus de minha salvação;
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
O Deus que dá minha vingança, e sujeita aos povos debaixo de mim;
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Aquele que me livra dos meus inimigos; tu também me exaltas sobre aqueles que se levantam contra mim; tu me livras do homem violento.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Por isso, SENHOR, eu te louvarei entre as nações, e cantarei ao teu Nome;
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Que faz grandes as salvações de seu Rei, e pratica a bondade para com o seu ungido, com Davi, e sua semente, para sempre.
