< Psalmien 18 >
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Jusqu'à la Fin. Pour David, serviteur de Dieu: il a composé au Seigneur les paroles de ce psaume le jour que le Seigneur l'a sauvé des mains de tous ses ennemis, et des mains de Saül, Et il a dit: Seigneur, je t'aimerai, toi qui es ma force.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
Seigneur, mon appui, mon refuge et mon libérateur! Mon Dieu est mon champion, j'espèrerai en lui, il est mon défenseur, la force de mon salut; c'est lui qui me protège.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
J'invoquerai le Seigneur en le louant, et je serai sauvé des mains de mes ennemis.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Les angoisses de la mort m'ont environné; des torrents d'iniquités m'ont grandement troublé.
5 Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol )
J'étais investi par les tourments de l'enfer, j'avais été surpris par les filets de la mort. (Sheol )
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
En ces afflictions, j'ai invoqué le Seigneur; j'ai crié vers mon Dieu: de sa demeure sainte il a entendu ma voix; mes cris arrivent jusqu'à lui, ils pénétreront dans ses oreilles.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Et la terre a été ébranlée, elle a tremblé, et les assises des montagnes ont été troublées jusqu'en leurs fondements; et elles ont chancelé, parce que le Seigneur était courroucé contre eux.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Sa colère a fait jaillir de la fumée; et son visage a lancé sa flamme; des charbons en ont été embrasés.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Il a incliné les cieux et il est descendu, et l'obscurité était sous ses pieds.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Et il est monté sur les Chérubins, et il a volé; il a volé sur les ailes des vents;
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Et il s'est entouré de ténèbres, et il y a fait son tabernacle dans l'eau sombre des nuées de l'air.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
Et les nuées ont passé devant lui, chassées par sa splendeur; il a lancé de la grêle et des charbons de feu.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
Et le Seigneur a tonné du haut du ciel; et le Très-Haut a fait entendre sa voix;
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
Et il a lancé ses flèches, et il a dispersé mes ennemis; il a multiplié les éclairs, et ils ont été troublés.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Et les sources des eaux ont apparu, et les fondements de la terre ont été visibles, à cause de tes menaces, Seigneur, à cause du souffle de ta colère.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Il a envoyé son secours du haut des cieux, et il m'a pris; il m'a retiré des abîmes de l'eau.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
Il m'a sauvé de mes puissants ennemis et de ceux qui me haïssent; car ils étaient plus forts que moi.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Ils m'ont pris au dépourvu le jour de mon affliction; mais le Seigneur a été mon appui.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
Et il m'a conduit au large; il me sauvera, à cause de sa bonne volonté pour moi. [Il m'a sauvé de mes puissants ennemis et de ceux qui me haïssent.]
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Et le Seigneur me récompensera selon ma justice, et selon la pureté de mes mains.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Car j'ai gardé les voies du Seigneur; je n'ai point été impie, m'écartant de mon Dieu.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
J'ai eu présents à l'esprit tous ses jugements; et ses justices je ne les ai point éloignées de moi.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
Et je serai sans tache avec lui, et je me garderai de mon iniquité.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Et le Seigneur me récompensera selon ma justice, et selon la pureté de mes mains qui est manifeste à ses yeux.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Avec le saint tu seras saint, ô Seigneur, et avec l'homme innocent, tu seras innocent.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
Avec l'élu, tu seras élu, et avec le méchant tu seras impitoyable.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Et tu sauveras le peuple des humbles, et tu humilieras les yeux du superbe.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Tu feras luire ma lampe. Seigneur mon Dieu, et tu éclaireras mes ténèbres.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Avec l'aide de mon Dieu je ne succomberai pas aux tentations, avec lui je franchirai le mur qui m'environne.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
O mon Dieu, ta voie est irréprochable; les paroles du Seigneur ont été éprouvées comme le feu; il est le protecteur de ceux qui espèrent en lui.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Car qui est Dieu, sinon le Seigneur? qui est Dieu, sinon notre Dieu?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
C'est Dieu qui m'a ceint de force et qui a rendu ma voie sans tache.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
C'est lui qui a donné à mes pieds l'agilité du cerf, et qui m'a établi sur les hauts lieux.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
C'est lui qui a exercé mes mains aux combats, et qui a rendu mes bras forts comme un arc d'airain.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Tu m'as accordé ta protection, pour mon salut; ta main droite m'a soutenu; tes châtiments ont réussi à me corriger; tes châtiments mêmes continueront de m'instruire.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Tu as élargi le chemin sous mes pas, et mes pieds n'ont point vacillé.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Je poursuivrai mes ennemis, je les saisirai, je ne reviendrai pas qu'ils ne soient exterminés.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Je les broierai, et ils ne pourront se soutenir; ils tomberont sous mes pieds.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Et pour les combats tu m'as ceint de force; tu as abattu sous moi tous ceux qui s'étaient élevés contre moi.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Et mes ennemis, tu leur as fait tourner le dos devant moi; et ceux qui me haïssaient, tu les as anéantis.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Ils ont crié, mais il n'y avait là personne qui les sauvât; ils ont crié au Seigneur, et il ne les a pas exaucés.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Je les briserai comme la poussière à la face du vent; je les balayerai comme la boue des places publiques.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Arrache-moi aux contradictions du peuple, tu me mettras à la tête des nations. Un peuple que je ne connaissais pas m'a été asservi;
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
Son oreille m'a entendu, et il m'a obéi. Des fils révoltés m'ont menti,
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Des fils révoltés ont vieilli et ont boité, en sortant de leurs voies.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
Vive le Seigneur, béni soit le Seigneur mon Dieu, que le Dieu de mon salut soit exalté!
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
C'est toi, mon Dieu, qui te charges de mes vengeances; toi qui me soumets les peuples;
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
Toi, mon libérateur contre la colère de mes ennemis, tu m'élèveras au- dessus de ceux qui se sont révoltés contre moi; tu me délivreras de l'homme inique.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
A cause de cela, Seigneur, je célébrerai ta gloire parmi les nations, et je chanterai ton nom.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Dieu exalte le salut de son roi; il est plein de miséricorde pour David son christ, et pour sa postérité dans les siècles des siècles.