Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Au maître de chant. Psaume du serviteur de Yahweh, de David, qui adressa à Yahweh les paroles de ce cantique, au jour où Yahweh l'eut délivré de la main de tous ses ennemis et de la main de Saül. Il dit: Je t'aime, Yahweh, ma force!
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
Yahweh mon rocher, ma forteresse, mon libérateur, mon Dieu, mon roc où je trouve un asile, mon bouclier, la corne de mon salut, ma citadelle!
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
J'invoquai celui qui est digne de louange, Yahweh, et je fus délivré de mes ennemis.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Les liens de la mort m'environnaient, les torrents de Bélial m'épouvantaient,
les liens du schéol m'enlaçaient, les filets de la mort étaient tombés devant moi. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
Dans ma détresse, j'invoquai Yahweh, et je criai vers mon Dieu; de son temple il entendit ma voix, et mon cri devant lui parvint à ses oreilles.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
La terre fut ébranlée et trembla, les fondements des montagnes s'agitèrent, et ils furent ébranlés, parce qu'il était courroucé;
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
une fumée montait de ses narines, et un feu dévorant sortait de sa bouche; il en jaillissait des charbons embrasés.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
il abaissa les cieux, et descendit; une sombre nuée était sous ses pieds.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
Il monta sur un Chérubin, et il volait; il planait sur les ailes du vent.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
Il fit des ténèbres sa retraite, sa tente autour de lui c'étaient des eaux obscures et de sombres nuages.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
De l'éclat qui le précédait s'élancèrent ses nuées, portant la grêle et les charbons ardents.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
Yahweh tonna dans les cieux, le Très-Haut fit retentir sa voix: grêle et charbons ardents!
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
Il lança ses flèches et les dispersa; il multiplia ses foudres et il les confondit.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Alors le lit des eaux apparut, les fondements de la terre furent mis à nu, à ta menace, Yahweh, au souffle du vent de tes narines.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
Il étendit sa main d'en haut et me saisit, il me retira des grandes eaux.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
Il me délivra de mon ennemi puissant, de ceux qui me haïssaient, alors qu'ils étaient plus forts que moi.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
Ils m'avaient surpris au jour de mon malheur; mais Yahweh fut mon appui.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
Il m'a mis au large, il m'a sauvé, parce qu'il s'est complu en moi.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Yahweh m'a récompensé selon ma justice, il m'a rendu selon la pureté de mes mains.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Car j'ai gardé les voies de Yahweh, et je n'ai pas péché, pour m'éloigner de mon Dieu.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
Tous ses jugements étaient devant moi, et je n'ai point rejeté loin de moi ses lois.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
J'étais sans reproche envers lui, et je me tenais en garde contre mon iniquité.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Yahweh m'a rendu selon ma justice, selon la pureté de mes mains devant ses yeux.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
Avec celui qui est bon tu te montres bon, avec l'homme droit tu te montres droit;
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
avec celui qui est pur tu te montres pur, et avec le fourbe tu agis perfidement.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
Car tu sauves le peuple humilié, et tu abaisses les regards hautains.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Oui, tu fais briller mon flambeau; Yahweh, mon Dieu, éclaire mes ténèbres.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
Avec toi je me précipite sur les bataillons armés; avec mon Dieu je franchis les murailles.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
Dieu!... Ses voies sont parfaites; la parole de Yahweh est éprouvée, il est un bouclier pour tous ceux qui se confient en lui.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Car qui est Dieu, si ce n'est Yahweh, et qui est un rocher, si ce n'est notre Dieu?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
Le Dieu qui me ceint de force, qui rend ma voie parfaite;
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
qui rend mes pieds semblables à ceux des biches, et me fait tenir debout sur mes hauteurs;
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
qui forme mes mains au combat, et mes bras tendent l'arc d'airain.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Tu m'as donné le bouclier de ton salut, et ta droite me soutient, et ta douceur me fait grandir.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Tu élargis mon pas au-dessous de moi, et mes pieds ne chancellent point.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
Je poursuis mes ennemis et je les atteins; je ne reviens pas sans les avoir anéantis.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
Je les brise, et ils ne se relèvent pas; Ils tombent sous mes pieds.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Tu me ceins de force pour le combat, tu fais plier sous moi mes adversaires.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Mes ennemis!... tu leur fais tourner le dos devant moi, et j'extermine ceux qui me haïssent.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
Ils crient, et personne pour les sauver! Ils crient vers Yahweh, et il ne leur répond pas!
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
Je les broie comme la poussière livrée au vent, je les balaie comme la boue des rues.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Tu me délivres des révoltes du peuple, tu me mets à la tête des nations; Des peuples que je ne connaissais pas me sont asservis.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
Dès qu'ils ont entendu, ils m'obéissent; les fils de l'étranger me flattent.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Les fils de l'étranger sont défaillants, ils sortent tremblants de leurs forteresses.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
Vive Yahweh et béni soit mon rocher! Que le Dieu de mon salut soit exalté;
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
Dieu qui m'accorde des vengeances, qui me soumet les peuples,
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
qui me délivre de mes ennemis! Oui, tu m'élèves au-dessus de mes adversaires, tu me sauves de l'homme de violence.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
C'est pourquoi je te louerai parmi les nations, ô Yahweh; je chanterai à la gloire de ton nom:
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Il accorde de glorieuses délivrances à son roi, il fait miséricorde à son oint, à David et à sa postérité pour toujours.
