Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
To the Overseer. — By a servant of Jehovah, by David, who hath spoken to Jehovah the words of this song in the day Jehovah delivered him from the hand of all his enemies, and from the hand of Saul, and he saith: — I love Thee, O Jehovah, my strength.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
Jehovah [is] my rock, and my bulwark, And my deliverer, My God [is] my rock, I trust in Him: My shield, and a horn of my salvation, My high tower.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
The 'Praised One' I call Jehovah, And from my enemies I am saved.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
Compassed me have cords of death, And streams of the worthless make me afraid.
Cords of Sheol have surrounded me, Before me have been snares of death. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
In mine adversity I call Jehovah, And unto my God I cry. He heareth from His temple my voice, And My cry before Him cometh into His ears.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
And shake and tremble doth the earth, And foundations of hills are troubled, And they shake — because He hath wrath.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Gone up hath smoke by His nostrils, And fire from His mouth consumeth, Coals have been kindled by it.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
And He inclineth the heavens, and cometh down, And thick darkness [is] under His feet.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
And He rideth on a cherub, and doth fly, And He flieth on wings of wind.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
He maketh darkness His secret place, Round about Him His tabernacle, Darkness of waters, thick clouds of the skies.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
From the brightness over-against Him His thick clouds have passed on, Hail and coals of fire.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
And thunder in the heavens doth Jehovah, And the Most High giveth forth His voice, Hail and coals of fire.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
And He sendeth His arrows and scattereth them, And much lightning, and crusheth them.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
And seen are the streams of waters, And revealed are foundations of the earth. From Thy rebuke, O Jehovah, From the breath of the spirit of Thine anger.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
He sendeth from above — He taketh me, He draweth me out of many waters.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
He delivereth me from my strong enemy, And from those hating me, For they have been stronger than I.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
They go before me in a day of my calamity And Jehovah is for a support to me.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
And He bringeth me forth to a large place, He draweth me out, because He delighted in me.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
Jehovah doth recompense me According to my righteousness, According to the cleanness of my hands, He doth return to me.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
For I have kept the ways of Jehovah, And have not done wickedly against my God.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
For all His judgments [are] before me, And His statutes I turn not from me.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
And I am perfect with him, And I keep myself from mine iniquity.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
And Jehovah doth return to me, According to my righteousness, According to the cleanness of my hands, Over-against his eyes.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
With the kind Thou showest Thyself kind, With a perfect man showest Thyself perfect.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
With the pure Thou showest Thyself pure, And with the perverse showest Thyself a wrestler,
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
For Thou a poor people savest, And the eyes of the high causest to fall.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
For Thou — Thou lightest my lamp, Jehovah my God enlighteneth my darkness.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
For by Thee I run — a troop! And by my God I leap a wall.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
God! perfect [is] His way, The saying of Jehovah is tried, A shield [is] He to all those trusting in Him.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
For who [is] God besides Jehovah? And who [is] a rock save our God?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
God! who is girding me [with] strength, And He maketh perfect my way.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
Making my feet like hinds, And on my high places causeth me to stand.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Teaching my hands for battle, And a bow of brass was brought down by my arms.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
And Thou givest to me the shield of Thy salvation, And Thy right hand doth support me, And Thy lowliness maketh me great.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Thou enlargest my step under me, And mine ankles have not slidden.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
I pursue mine enemies, and overtake them, And turn back not till they are consumed.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
I smite them, and they are not able to rise, They fall under my feet,
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
And Thou girdest me [with] strength for battle, Causest my withstanders to bow under me.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
As to mine enemies — Thou hast given to me the neck, As to those hating me — I cut them off.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
They cry, and there is no saviour, On Jehovah, and He doth not answer them.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
And I beat them as dust before wind, As mire of the streets I empty them out.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Thou dost deliver me From the strivings of the people, Thou placest me for a head of nations, A people I have not known do serve me.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
At the hearing of the ear they hearken to me, Sons of a stranger feign obedience to me,
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Sons of a stranger fade away, And are slain out of their close places.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
Jehovah liveth — and blessed [is] my rock, And exalted is the God of my salvation.
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
God — who is giving vengeance to me, And He subdueth peoples under me,
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
My deliverer from mine enemies, Above my withstanders Thou raisest me, From a man of violence dost deliver me.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Therefore I confess Thee among nations, O Jehovah, And to Thy name I sing praise,
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Magnifying the salvation of His king, And doing kindness to His anointed, To David, and to his seed — unto the age!
