Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
For the leader. Of David, the servant of the Lord, who recited the words of this song to the Lord after the Lord had saved him from the power of all his enemies and from the hand of Saul. He said: I love you, O Lord, my strength.
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
The Lord is my rock, my fortress, deliverer, my God, my rock, where I take refuge, my shield, my defender, my tower.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Worthy of praise is the Lord whom I call on, he rescues me from all my foes.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
The waves of death broke about me, fearful floods of chaos.
Sheol threw cords around me, snares of death came to meet me. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
In distress I cried to the Lord, and shouted for help to my God; in his temple he heard my voice, into his ears came my cry.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Then the earth shook and quaked, mountains trembled to their foundations, and quaked because of his wrath.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
Smoke went up from his nostrils, devouring fire from his mouth, coals were kindled by it.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
Then he bent the sky and came down, thick darkness was under his feet.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
He rode on a cherub and flew, darting on wings of wind,
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
with his screen of darkness about him, in thick dark clouds of water.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
At the radiance before him there passed hailstones and coals of fire.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
The Lord thundered from heaven, the Most High uttered his voice.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
He shot his arrows and scattered them, flashed lightnings, and routed them.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
The channels of the sea were revealed, the world was laid bare to its base, at your rebuke, O Lord, at the blast of the breath of your nostrils.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
He stretched from on high, he seized me, drew me up from the mighty waters,
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
and saved me from those who hated me – fierce foes, too mighty for me.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
In my day of distress they assailed me, but the Lord proved my support.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
To a spacious place he brought me, and, for love of me, he saved me.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
The Lord repays my innocence, he rewards my cleanness of hands.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
For I kept the ways of the Lord, nor have wickedly strayed from my God.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
His commandments were all before me, his statutes I put not away.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
And I was blameless before him, guarding myself from sin.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
So the Lord repaid my innocence, my cleanness of hands in his sight.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
With the loyal you are loyal, and with the blameless blameless.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
With the pure you show yourself pure, but shrewd with the devious.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
For the lowly people you save, but haughty eyes you abase.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
You are my lamp, Lord, my God who enlightens my darkness.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
With you I can storm a rampart, with my God I can leap a wall.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
As for God, his way is perfect; the word of the Lord is pure. He is shield to all who take refuge in him.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
For who is God but the Lord? And who is a rock but our God?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
The God who arms me with strength, who cleared and smoothed my way.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
He made my feet like hinds’ feet, and set me up on the heights.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
He taught my hands how to fight, and my arms how to bend a bronze bow.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
The shield of your help you gave me, your right hand supports me, you stoop down to make me great.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
In your strength I took giant strides, and my feet never slipped.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
So I chased the foe till I caught them, and turned not, till I made an end of them.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
I smashed them, they could not rise, they fell beneath my feet.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
You did arm me with strength for war, you did bow my assailants beneath me.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
You made my foes turn their back to me, and those who did hate me I finished.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
They cried for help, but none saved them; to the Lord, but he answered them not.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
I beat them like dust of the market-place, stamped them like mud of the streets.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
From the strife of the peoples you saved me, you made me head of the nations, peoples I knew not did serve me.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
On the instant they hear, they obey me, foreigners come to me cringing.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Foreigners lose courage, and come out of their strongholds trembling.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
The Lord is alive! Blest be my rock! Exalted be God, my protector!
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
The God who gave me revenge, and brought down nations beneath me,
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
who saved me from angry foes, and set me above my assailants, safe from the violent.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
For this I will praise you among the nations, making music, O Lord, to your name:
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
for great triumphs he grants to his king, and faithful love he shows his anointed, to David and his seed evermore.
