Psalmien 18
1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
I love thee, O LORD, my strength!
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
Jehovah is my rock, my fortress, and my deliverer; My God, my strength, in whom I trust; My shield, my strong defence, and my high tower.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
I called upon the LORD, who is worthy to be praised, And was delivered from my enemies.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
The snares of death encompassed me; The floods of destruction filled me with dismay;
The snares of the underworld surrounded me, And the nets of death seized upon me. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
In my distress I called upon the LORD, And cried unto my God; He heard my voice from his palace, And my cry came before him into his ears.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
Then the earth quaked and trembled; The foundations of the mountains rocked and were shaken, Because his wrath was kindled.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
A smoke went up from his nostrils, And fire from his mouth devoured; Burning coals shot forth from him.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
He bowed the heavens, and came down; And darkness was under his feet;
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
And he rode upon a cherub, and did fly; Yea, he did fly upon the wings of the wind.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
And he made darkness his covering; His pavilion round about him was dark waters and thick clouds of the skies.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
At the brightness before him, his thick clouds passed away; Then came hailstones and coals of fire.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
The LORD also thundered from heaven, And the Most High uttered his voice, Amid hailstones and coals of fire.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
He sent forth his arrows, and scattered them; Continual lightnings, and discomfited them.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Then the channels of the deep were seen, And the foundations of the earth were laid bare At thy rebuke, O LORD! At the blast of the breath of thy nostrils.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
He stretched forth his hand from above; he took me, And drew me out of deep waters.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
He delivered me from my strong enemy; From my adversaries, who were too powerful for me.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
They fell upon me in the day of my calamity; But the LORD was my stay.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
He brought me forth into a large place; He delivered me, because he delighted in me.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
The LORD hath rewarded me according to my righteous; According to the cleanness of my hands hath he recompensed me.
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
For I have kept the ways of the LORD, And have not wickedly departed from my God.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
For all his laws were in my sight; I did not put away his statutes from me.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
I was upright before him, And kept myself from iniquity.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
Therefore hath the LORD rewarded me according to my righteousness, According to the cleanness of my hands before his eyes.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
To the merciful thou showest thyself merciful; To the upright thou showest thyself upright;
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
To the pure thou showest thyself pure, And to the perverse thou showest thyself perverse.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
For thou savest the afflicted people, But the haughty countenance thou bringest down.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
Thou causest my lamp to shine; Jehovah, my God, enlighteneth my darkness.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
For through thee I have broken through troops; Through my God I have leaped over walls.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
The ways of God are just and true; His word is pure, tried in the fire; He is a shield to all who put their trust in him.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
Who, then, is God, save Jehovah? And who is a rock, save our God?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
It is God that girded me with strength, And made my way plain.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
He made my feet like the hind's, And set me in my high places;
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
He taught my hands to war, So that my arm bent the bow of brass.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
Thou gavest me the shield of thy protection; Thy right hand held me up, And thy goodness made me great.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Thou didst make a wide path for my steps, So that my feet did not stumble.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
I pursued my enemies and overtook them, And turned not back till I had destroyed them.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
I smote them, so that they could not rise; They fell under my feet.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
Thou didst gird me with strength for the battle; Thou didst cast down my adversaries under me.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
Thou didst cause my enemies to turn their backs, So that I destroyed them that hated me.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
They cried, but there was none to help; To Jehovah, but he answered them not.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
I beat them small, like dust before the wind; I cast them out as the dirt of the streets.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Thou hast delivered me from the assaults of the nations; Thou hast made me the head of the kingdoms. Nations whom I knew not serve me;
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
They who have only heard of me obey me; Yea, men of a strange land submit themselves to me;
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
Men of a strange land fade away, like a leaf, And come trembling from their strongholds.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
Jehovah is the living God; blessed be my rock; Exalted be the God of my salvation!
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
It is God who hath given me vengeance, And subdued the nations under me;
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
He delivered me from my enemies; Yea, thou hast lifted me up above my adversaries; Thou hast saved me from the violent man!
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Therefore I will give thanks to thee, O LORD! among the nations, And sing praises to thy name.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Great deliverance giveth he to his king, And showeth mercy to his anointed, —To David and to his posterity for ever.
