< Psalmien 18 >

1 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.
Unto the end, for David the servant of the Lord, who spoke to the Lord the words of this canticle, in the day that the Lord delivered him from the hands of all his enemies, and from the hand of Saul. I will love thee, O Lord, my strength:
2 Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.
The Lord is my firmament, my refuge, and my deliverer. My God is my helper, and in him will I put my trust. My protector and the horn of my salvation, and my support.
3 Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.
Praising I will call upon the Lord: and I shall be saved from my enemies.
4 Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.
The sorrows of death surrounded me: and the torrents of iniquity troubled me.
5 Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun. (Sheol h7585)
The sorrows of hell encompassed me: and the snares of death prevented me. (Sheol h7585)
6 Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.
In my affliction I called upon the Lord, and I cried to my God: And he heard my voice from his holy temple: and my cry before him came into his ears.
7 Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.
The earth shook and trembled: the foundations of the mountains were troubled and were moved, because he was angry with them.
8 Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.
There went up a smoke in his wrath: and a fire flamed from his face: coals were kindled by it.
9 Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.
He bowed the heavens, and came down: and darkness was under his feet.
10 Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.
And he ascended upon the cherubim, and he flew; he flew upon the wings of the winds.
11 Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.
And he made darkness his covert, his pavilion round about him: dark waters in the clouds of the air.
12 Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.
At the brightness that was before him the clouds passed, hail and coals of fire.
13 Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.
And the Lord thundered from heaven, and the highest gave his voice: hail and coals of fire.
14 Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,
And he sent forth his arrows, and he scattered them: he multiplied lightnings, and troubled them.
15 Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.
Then the fountains of waters appeared, and the foundations of the world were discovered: At thy rebuke, O Lord, at the blast of the spirit of thy wrath.
16 Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.
He sent from on high, and took me: and received me out of many waters.
17 Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.
He delivered me from my strongest enemies, and from them that hated me: for they were too strong for me.
18 Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.
They prevented me in the day of my affliction: and the Lord became my protector.
19 Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.
And he brought me forth into a large place: he saved me, because he was well pleased with me.
20 Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.
And the Lord will reward me according to my justice; and will repay me according to the cleanness of my hands:
21 Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.
Because I have kept the ways of the Lord; and have not done wickedly against my God.
22 Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.
For till his judgments are in my sight: and his justices I have not put away from me.
23 Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.
And I shall be spotless with him: and shall keep myself from my iniquity.
24 Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.
And the Lord will reward me according to my justice; and according to the cleanness of my hands before his eyes.
25 Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.
With the holy, thou wilt be holy; and with the innocent man thou wilt be innocent.
26 Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.
And with the elect thou wilt be elect: and with the perverse thou wilt be perverted.
27 Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.
For thou wilt save the humble people; but wilt bring down the eyes of the proud.
28 Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.
For thou lightest my lamp, O Lord: O my God enlighten my darkness.
29 Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.
For by thee I shall be delivered from temptation; and through my God I shall go over a wall.
30 Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.
As for my God, his way is undefiled: the words of the Lord are fire tried: he is the protector of all that trust in him.
31 Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?
For who is God but the Lord? or who is God but our God?
32 Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.
God who hath girt me with strength; and made my way blameless.
33 Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.
Who hath made my feet like the feet of harts: and who setteth me upon high places.
34 Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.
Who teacheth my hands to war: and thou hast made my arms like a brazen bow.
35 Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.
And thou hast given me the protection of thy salvation: and thy right hand hath held me up: And thy discipline hath corrected me unto the end: and thy discipline, the same shall teach me.
36 Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.
Thou hast enlarged my steps under me; and my feet are not weakened.
37 Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.
I will pursue after my enemies, and overtake them: and I will not turn again till they are consumed.
38 Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.
I will break them, and they shall not be able to stand: they shall fall under my feet.
39 Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.
And thou hast girded me with strength unto battle; and hast subdued under me them that rose up against me.
40 Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.
And thou hast made my enemies turn their back upon me, and hast destroyed them that hated me.
41 He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.
They cried, but there was none to save them, to the Lord: but he heard them not.
42 Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.
And I shall beat them as small as the dust before the wind; I shall bring them to nought, like the dirt in the streets.
43 Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.
Thou wilt deliver me from the contradictions of the people: thou wilt make me head of the Gentiles.
44 Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.
A people, which I knew not, hath served me: at the hearing of the ear they have obeyed me.
45 Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.
The children that are strangers have lied to me, strange children have faded away, and have halted from their paths.
46 Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!
The Lord liveth, and blessed be my God, and let the God of my salvation be exalted:
47 Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;
O God, who avengest me, and subduest the people under me, my deliverer from my enemies.
48 Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.
And thou wilt lift me up above them that rise up against me: from the unjust man thou wilt deliver me.
49 Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,
Therefore will I give glory to thee, O Lord, among the nations, and I will sing a psalm to thy name.
50 Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.
Giving great deliverance to his king, and shewing mercy to David his anointed: and to his seed for ever.

< Psalmien 18 >