Psalmien 17
1 Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
The prayer of Dauid. Heare the right, O Lord, consider my crye: hearken vnto my prayer of lips vnfained.
2 Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
Let my sentence come forth from thy presence, and let thine eyes beholde equitie.
3 Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
Thou hast prooued and visited mine heart in the night: thou hast tryed me, and foundest nothing: for I was purposed that my mouth should not offend.
4 Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
Concerning the workes of men, by the wordes of thy lips I kept mee from the paths of the cruell man.
5 Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
Stay my steps in thy paths, that my feete doe not slide.
6 Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
I haue called vpon thee: surely thou wilt heare me, O God: incline thine eare to me, and hearken vnto my wordes.
7 Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
Shewe thy marueilous mercies, thou that art the Sauiour of them that trust in thee, from such as resist thy right hand.
8 Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
Keepe me as the apple of the eye: hide me vnder the shadowe of thy wings,
9 Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
From the wicked that oppresse mee, from mine enemies, which compasse me round about for my soule.
10 Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
They are inclosed in their owne fat, and they haue spoken proudely with their mouth.
11 Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
They haue compassed vs now in our steps: they haue set their eyes to bring downe to the ground:
12 Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
Like as a lyon that is greedy of pray, and as it were a lyons whelp lurking in secret places.
13 Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
Vp Lord, disappoint him: cast him downe: deliuer my soule from the wicked with thy sworde,
14 Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
From men by thine hand, O Lord, from men of the world, who haue their portion in this life, whose bellies thou fillest with thine hid treasure: their children haue ynough, and leaue the rest of their substance for their children.
15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
But I will beholde thy face in righteousnes, and when I awake, I shalbe satisfied with thine image.
