Psalmien 17
1 Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
Aw Bawipa, dyngnaak ing ka thoeh law ve za nawhtaw, kak khynaak awi ve ngai law lah. Kak cykcahnaak benna nang haa keeng lah-qaai kqawnnaak hui awhkawng ak law awi amni.
2 Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
Nang a ven awhkawng kak khanawh awi tlyhnaak law seitaw ak thym ik-oeih ce namik ing hu lah seh.
3 Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
Kak kawlung ve nik ching nawh than awh ni hqip lah, ni nai ni nawng hlai hyk ti, kaw awm am hu kawp ti; kam kha ing am thlawlh tikaw ti hawh nyng.
4 Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
Thlanghqing a ik-oeih sai amyihna - na hui awhkaw awi ing thlak chekhqi cehnaak lam awh am ka paanaak aham khoem qu hawh nyng.
5 Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
Ka khawkham ing na lam hquut nawh; ka khaw ing am bah man hy.
6 Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
Aw Khawsa nang ce nik khy nyng, nang ing nim hlat kawm tiksaw; nang haa keng law nawh kak cykcahnaak awi ve za lah.
7 Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
Qaal anglakawhkawng nang awh thuknaak sui nawh tang kut ing ak hulkung, na lungnaak ak bau soeih ce dang sak lah.
8 Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
Na mik thlang amyihna ni qym nawh, nang hla khuiawh ning thuk sak lah.
9 Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
Kai cem a qaal na anik thawh sihkhqi ingkaw kai anik chung khoep ka pumsa qaal anglakawhkawng.
10 Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
Am thin ak sah thlang na awm unawh, am kha ing cawngcah qunaak awi kqawn uhy.
11 Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
Ka hu thuih law unawh nik chung khoep hawh uhy, Deklai khawngnaak aham ni mik lyl na hawh uhy.
12 Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
Mehsa buh na cawi khit nawh, ak plup nakawng qamsa cuuk sih aham ak cai samthyyn amyihna awm uhy.
13 Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
Aw Bawipa, tho lah, a mingmih ce mam khqi nawh, tluk sak khqi lah; nak zawzi ing thlak che kut khui awhkawng ni hul lah.
14 Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
Aw Bawipa, na kut ing ce mih thlangkhqi, ve khawmdek hqing khui doeng awhkaw laksawng ak takhqi a kut khui awhkawng ni hlam lah. Thlangkhqi amik phoen ce kawn ing be sak khqi nawh, a canaakhqi awm kqeng nawh ami cakhqi aham khawhthem ce cun pek khqi uhy.
15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
Kai ingtaw dyngnaak ing na myi ce hu kawng; ka hang hqyng law awh, na myi ak lo na ka awm ce hu nyng saw kang ngaih tlyp tikaw.
