Psalmien 149

1 Halleluja! Veisatkaat Herralle uusi veisu: pyhäin seurakunnan pitää häntä kiittämän.

Hallelujah! Singet dem HERRN ein neues Lied, sein Lob in der Gemeinde der Frommen!

2 Iloitkaan Israel tekiässänsä: Zionin lapset riemuitkaan Kuninkaastansa.

Israel freue sich seines Schöpfers, die Kinder Zions sollen jubeln über ihren König!

3 Heidän pitää tanssissa hänen nimeänsä kiittämän: harpuilla ja kanteleilla pitää heidän soittaman.

Sie sollen seinen Namen loben im Reigen, mit Pauken und Harfen ihm spielen!

4 Sillä Herra rakastaa kansaansa: hän kunnioittaa nöyriä autuudella.

Denn der HERR hat Wohlgefallen an seinem Volk; er schmückt die Gedemütigten mit Heil.

5 Pyhäin pitää iloitseman kunnialla, ja kiittämän vuoteissansa.

Die Frommen sollen frohlocken vor Herrlichkeit, sie sollen jauchzen auf ihren Lagern;

6 Heidän suussansa pitää Jumalan ylistys oleman, ja kaksiteräiset miekat heidän käsissänsä,

das Lob Gottes sei in ihrem Mund und ein zweischneidiges Schwert in ihrer Hand,

7 Kostamaan pakanoille, ja rankaisemaan kansoja,

um Rache zu üben an den Völkern, Strafe an den Nationen,

8 Heidän kuninkaitansa sitomaan kahleisiin, ja heidän jaloimpiansa rautakahleisiin,

um ihre Könige mit Ketten zu binden und ihre Edlen mit eisernen Fesseln,

9 Ja tekemään heille kirjoitetun oikeuden: tämä kunnia pitää kaikille hänen pyhillensä oleman, Halleluja!

um an ihnen zu vollstrecken das geschriebene Urteil; das ist eine Ehre für alle seine Frommen. Hallelujah!