Psalmien 149

1 Halleluja! Veisatkaat Herralle uusi veisu: pyhäin seurakunnan pitää häntä kiittämän.

Lobet Jah! / Singet Jahwe ein neues Lied, / Singt sein Lob in der Frommen Versammlung!

2 Iloitkaan Israel tekiässänsä: Zionin lapset riemuitkaan Kuninkaastansa.

Israel freue sich seines Schöpfers, / Zions Söhne mögen über ihren König jubeln!

3 Heidän pitää tanssissa hänen nimeänsä kiittämän: harpuilla ja kanteleilla pitää heidän soittaman.

Sie mögen seinen Namen preisen im Reigentanz, / Mit Pauke und Zither ihm spielen!

4 Sillä Herra rakastaa kansaansa: hän kunnioittaa nöyriä autuudella.

Denn Gefallen hat Jahwe an seinem Volk, / Er schmückt die Dulder mit Heil.

5 Pyhäin pitää iloitseman kunnialla, ja kiittämän vuoteissansa.

Frohlocken mögen die Frommen in ihrer Seele, / Jubeln auf ihren Lagern!

6 Heidän suussansa pitää Jumalan ylistys oleman, ja kaksiteräiset miekat heidän käsissänsä,

Ihr Mund sei voll von Gottes Lobpreis, / Ihre Hand aber führe ein zweischneidig Schwert!

7 Kostamaan pakanoille, ja rankaisemaan kansoja,

So sollen sie Rache üben an den Heiden, / Strafe an den Völkern.

8 Heidän kuninkaitansa sitomaan kahleisiin, ja heidän jaloimpiansa rautakahleisiin,

Deren Könige sollen sie binden mit Ketten, / Ihre Edlen mit eisernen Fesseln,

9 Ja tekemään heille kirjoitetun oikeuden: tämä kunnia pitää kaikille hänen pyhillensä oleman, Halleluja!

Und so an ihnen vollziehn das geschriebne Recht: / Das ist ein Ruhm für all seine Frommen. / Lobt Jah!