Psalmien 149

1 Halleluja! Veisatkaat Herralle uusi veisu: pyhäin seurakunnan pitää häntä kiittämän.

Halleluja! Zingt een nieuw lied ter ere van Jahweh, Zijn lof in de gemeenschap der vromen.

2 Iloitkaan Israel tekiässänsä: Zionin lapset riemuitkaan Kuninkaastansa.

Laat Israël zich in zijn Schepper verheugen, Sions kinderen zich in hun Koning verblijden;

3 Heidän pitää tanssissa hänen nimeänsä kiittämän: harpuilla ja kanteleilla pitää heidän soittaman.

Zijn Naam met reidansen vieren, Hem verheerlijken met pauken en citer!

4 Sillä Herra rakastaa kansaansa: hän kunnioittaa nöyriä autuudella.

Want Jahweh heeft zijn volk begenadigd, De verdrukten met zege gekroond;

5 Pyhäin pitää iloitseman kunnialla, ja kiittämän vuoteissansa.

Laat de vromen nu hun krijgsroem bezingen, En jubelen over hun wapens:

6 Heidän suussansa pitää Jumalan ylistys oleman, ja kaksiteräiset miekat heidän käsissänsä,

Met Gods lof in hun keel, En een tweesnijdend zwaard in hun hand!

7 Kostamaan pakanoille, ja rankaisemaan kansoja,

Zich op de heidenen wreken, De volken richten,

8 Heidän kuninkaitansa sitomaan kahleisiin, ja heidän jaloimpiansa rautakahleisiin,

Hun koningen in ketenen slaan, Hun vorsten in ijzeren boeien,

9 Ja tekemään heille kirjoitetun oikeuden: tämä kunnia pitää kaikille hänen pyhillensä oleman, Halleluja!

Aan hen het vonnis voltrekken, zoals het geveld is: Dìt is de glorie van al zijn vromen! Halleluja!