Psalmien 147
1 Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
¡Aleluya! Porque es bueno cantar salmos a nuestro ʼElohim, Porque agradable, hermosa es la alabanza.
2 Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
Yavé edifica a Jerusalén. Él reúne a los desterrados de Israel.
3 Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
Él sana a los quebrantados de corazón Y venda sus heridas.
4 Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
Él cuenta el número de las estrellas. Él da nombres a todas ellas.
5 Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
Grande es nuestro ʼAdonay Y prominente en fortaleza. Su entendimiento es infinito.
6 Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
Yavé sostiene a los afligidos. Él abate a los perversos hasta la tierra.
7 Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
Canten a Yavé con acción de gracias. Canten salmos a nuestro ʼElohim con el arpa,
8 Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
Quien cubre de nubes el cielo, Quien provee lluvia para la tierra, Quien desarrolla la hierba en las montañas.
9 Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
Él da a la bestia su alimento, A las crías de los cuervos que claman.
10 Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
No se deleita con la fuerza del caballo, No se complace en las piernas de un hombre.
11 Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
Yavé favorece a los que le temen, Los que esperan su misericordia.
12 Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
¡Alaba a Yavé, oh Jerusalén! ¡Alaba a tu ʼElohim, oh Sion!
13 Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
Porque Él refuerza los cerrojos de tus puertas, Él bendice a tus hijos dentro de ti.
14 Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
Él establece paz en tus fronteras, Él te sacia con lo mejor del trigo.
15 Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
Él envía su mandato a la tierra, Su Palabra corre velozmente.
16 Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
Él da nieve como lana, Él esparce la escarcha como ceniza.
17 Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
Él lanza su nieve como migas. ¿Quién puede resistir su helada?
18 Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
Envía su Palabra, Y la derrite, Impulsa su viento para que sople, Y fluyan las aguas.
19 Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
Él declara sus Palabras a Jacob, Sus Estatutos y Ordenanzas a Israel.
20 Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
No trató así con ninguna nación. Ninguna otra conoció sus ordenanzas. ¡Aleluya! ¡Aleluya!
