Psalmien 147
1 Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
Louwe SENYÈ a! Paske li bon pou chante lwanj a Bondye nou an. Paske se agreyab epi lwanj Li se dous.
2 Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
SENYÈ a ap ranfòse Jérusalem. Li ranmase egzile Israël yo.
3 Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
Li geri (sila) ak kè kase yo e mete pansman sou blesi yo.
4 Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
Li konte fòs kantite zetwal yo. Li bay non a yo tout.
5 Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
Gran se SENYÈ nou an e Li ranpli ak fòs. Bon konprann Li an san limit nèt.
6 Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
SENYÈ a bay soutyen a aflije yo. Li fè mechan yo bese desann jis rive atè.
7 Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
Chante a SENYÈ a ak remèsiman. Chante lwanj a Bondye nou an sou gita,
8 Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
ki kouvri syèl la ak nwaj yo, ki founi lapli pou tè a, ki fè zèb yo grandi sou mòn yo.
9 Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
Li bay bèt la manje li, ak jenn kòbo k ap kriye yo.
10 Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
Li pa pran plezi nan fòs cheval la. Li pa pran plezi nan janm a moun.
11 Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
SENYÈ a bay favè a (sila) ki krent Li yo, (sila) ki tann lanmou dous Li yo.
12 Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
Louwe SENYÈ a, O Jérusalem! Louwe Bondye ou a, O Sion!
13 Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
Paske Li te fòtifye ba fè nan pòtay ou yo; Li te beni fis ou yo anndan w.
14 Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
Li fè lapè anndan lizyè ou yo. Li satisfè ou ak meyè kalite ble.
15 Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
Li voye lòd Li sou latè. Pawòl Li kouri byen vit.
16 Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
Li bay lanèj kon lenn. Li gaye lawouze glase kon sann.
17 Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
Li jete voye glas Li kon ti mòso. Se kilès ki kab kanpe devan fredi Li a?
18 Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
Li voye pawòl Li pou fonn yo. Li fè van Li soufle e dlo yo koule.
19 Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
Li deklare pawòl Li yo a Jacob, règleman Li yo ak òdonans Li yo a Israël.
20 Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
Li pa t aji konsa avèk okenn lòt nasyon. Selon òdonans Li yo, yo pa konnen yo. Louwe SENYÈ a!
