Psalmien 147
1 Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
Louez l'Éternel! Car il est bon de chanter à la gloire de notre Dieu! Oui, il est doux, il est beau de le louer!
2 Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
C'est l'Éternel qui rebâtit Jérusalem, Qui rassemble les dispersés d'Israël;
3 Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
Qui guérit ceux qui ont le coeur brisé, Et qui bande leurs plaies.
4 Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
Il compte le nombre des étoiles; Il les appelle toutes par leur nom.
5 Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
Notre Seigneur est grand, et grande est sa puissance; Son intelligence est infinie.
6 Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
L'Éternel soutient les humbles. Et il abaisse les méchants jusqu'à terre.
7 Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
Célébrez les louanges de l'Éternel; Psalmodiez sur la harpe en l'honneur de notre Dieu!
8 Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
C'est lui qui couvre les cieux de nuées. Qui prépare la pluie pour la terre, Qui fait germer l'herbe sur les montagnes,
9 Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
Qui donne leur nourriture aux troupeaux Et aux petits du corbeau, que la faim fait crier.
10 Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
Ce n'est pas la vigueur du cheval qui lui est agréable; Ce n'est pas l'agilité à la course qui lui plaît.
11 Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
L'Éternel a de l'affection pour ceux qui le craignent. Pour ceux qui mettent leur espoir dans sa bonté.
12 Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
Jérusalem, loue l'Éternel! Sion, célèbre ton Dieu!
13 Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
Car il a renforcé les verrous de, tes portes; Il a béni tes enfants au milieu de toi.
14 Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
Il donne la paix à ton territoire; Il te rassasie de la fleur du froment.
15 Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
Il envoie ses ordres sur la terre. Et sa parole court avec rapidité.
16 Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
Il fait tomber la neige comme de la laine. Et répand le givre comme de la cendre;
17 Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
Il jette les glaçons comme par morceaux: Qui peut résister à ses frimas?
18 Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
Dès qu'il en a donné l'ordre, la glace fond aussitôt; Dès que son souffle a passé, les eaux recommencent à couler.
19 Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
Il a révélé sa parole à Jacob, Ses préceptes et ses commandements à Israël.
20 Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
Il n'a fait cela pour aucune des autres nations: Elles ne connaissent pas ses lois. Louez l'Éternel!
