Psalmien 147
1 Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
Louez le Seigneur, car il est bon; qu’on célèbre notre Dieu, car il est aimable: à lui conviennent les louanges.
2 Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
L’Eternel rebâtira Jérusalem, il y rassemblera les débris dispersés d’Israël.
3 Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
C’Est lui qui guérit les cœurs brisés et panse leurs douloureuses blessures.
4 Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
Il détermine le nombre des étoiles, à elles toutes il attribue des noms.
5 Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
Grand est notre Maître et tout-puissant, sa sagesse est sans limites.
6 Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
L’Eternel soutient les humbles, il abaisse jusqu’à terre les méchants.
7 Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
Entonnez des actions de grâce en l’honneur de l’Eternel. Célébrez notre Dieu au son de la harpe.
8 Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
C’Est lui qui couvre le ciel de nuages, prépare la pluie pour la terre, fait pousser l’herbe sur les montagnes.
9 Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
Il donne leur pâture aux bêtes, aux petits des corbeaux qui la réclament.
10 Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
Il ne prend point plaisir à la vigueur du coursier, il ne tient pas à l’agilité de l’homme;
11 Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
ce qu’il aime, l’Eternel, ce sont ses adorateurs, ceux qui ont foi en sa bonté.
12 Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
Célèbre, ô Jérusalem, l’Eternel, glorifie ton Dieu, ô Sion!
13 Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
Car il a consolidé les barres de tes portes, il a béni tes fils dans ton enceinte,
14 Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
C’Est lui qui a fait régner la paix sur ton sol, qui te rassasie de la moelle du froment.
15 Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
Il envoie ses ordres sur la terre, sa parole vole avec une extrême rapidité.
16 Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
Il répand la neige comme des flocons de laine, sème le givre comme de la cendre.
17 Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
Il lance des glaçons par morceaux: qui peut tenir devant ses frimas?
18 Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
Il émet un ordre, et le dégel s’opère; il fait souffler le vent: les eaux reprennent leur cours.
19 Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
Il a révélé ses paroles à Jacob, ses statuts et ses lois de justice à Israël.
20 Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
Il n’a fait cela pour aucun des autres peuples; aussi ses lois leur demeurent-elles inconnues. Alléluia!
