Psalmien 146

1 Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.

Whakamoemititia a Ihowa. E toku wairua, whakamoemititia a Ihowa.

2 Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.

I ahau e ora nei ka whakamoemiti ahau ki a Ihowa; ka himene ahau ki toku Atua i ahau i te ao nei.

3 Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.

Kei whakawhirinaki ki nga rangatira, ki te tama ranei a te tangata, kahore nei he awhina.

4 Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.

Ko te putanga atu o tona wairua, hoki ana ia ki tona oneone; kore iho ona whakaaro i taua ra pu ano.

5 Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;

Ka hari te tangata ko te Atua nei o Hakopa tona kaiawhina: ko tana e tumanako ai ko Ihowa, ko tona Atua;

6 Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;

Ko te kaihanga o te rangi, o te whenua, o te moana, o nga mea katoa o reira; e pupuri nei i te pono ake ake;

7 Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:

E tohe nei i te whakawa a te hunga e tukinotia ana: e whangai nei i te hunga mate hiakai: ko Ihowa hei wewete i nga herehere:

8 Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.

Ko Ihowa hei whakatitiro i nga matapo: ko Ihowa hei whakaara i te hunga kua whakapikoa iho: e aroha ana a Ihowa ki te hunga tika.

9 Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.

Ko Ihowa hei tiaki i nga manene; ko ia hei tautoko i te pani, i te pouaru: ko te ara ia o te hunga kino, ka huripokitia e ia.

10 Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!

Ko Ihowa hei kingi ake ake, ae, ko tou Atua, e Hiona, tae noa ki nga whakatupuranga katoa. Whakamoemititia a Ihowa.