Psalmien 144
1 Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,
KAPING ong Ieowa ai paip, me kin padaki ong pa i kat pei, o sondin pa i kat mauin.
2 Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.
Komui ai mak, o ai kel, o ai imateng ileile, o ai saundor, o pere pa i, i me i kin liki, me kin kaloedi ong ia ngai aramas akan.
3 Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?
Dakot aramas o, pwe komui kin kotin kupukupura i, de nain aramas, pwe komui kin kotin apapwali i?
4 On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.
Aramas amen dueta sota meakot, a ansau kin tangwei dueta mota.
5 Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.
Maing Ieowa, kotikidi sapwilim ar lang akan o kotidi dong kit, kotin sair nana kan, pwe adiniai en kusuda.
6 Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.
O kotin kadarado liol, pwen kamueit ir pasang, kasiki wei sapwilim ar kanangan kasik kan, pwen kamasak ir wei.
7 Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,
Kapawei lim ar akan sang ni mol omui wasa ileile o dore ia la, o kotin kamaur ia da sang nan pil kalaimun o sang nan pa en nain men wai,
8 Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.
Me au arail kin lokaia likam o ar wiawia kan me sapung.
9 Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,
Maing Kot, i pan kaule kin komui kaul kap pot, i pan kasangki ong komui arp, psalter me sal eisok.
10 Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.
Komui me kotiki ong nanmarki kan, ren poedi, o dorela sapwilim omui ladu Dawid sang ni kodlas en me sued.
11 Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,
Re pil kotin dore ia la sang nan pa en nain men wai, me au arail kin lokaia likam o ar wiawia kan me sapung.
12 Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.
Pwe nait putak kan en kakairida dueta tuka mau kan, o nait seripein dueta mas en did en nan kaim en im lingan eu.
13 Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;
Pwe at pera en nak en dir en kisin manga, en itar ong kikiwei song karos, o at sip akan en kaparapar mau, wiala kid o nen pon at mos o;
14 Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.
O at kau ol en kak ong dodok toto, pwe sota me sued kot de men kuli, de sangesang en wiaui nan al at akan.
15 Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.
Meid pai wei eu, me kin due met! Meid pai wei eu, me Ieowa arail Kot!
