< Psalmien 144 >
1 Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,
[A Psalm] of David concerning Goliad. Blessed [be] the Lord my God, who instructs my hands for battle, [and] my fingers for war.
2 Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.
My mercy, and my refuge; my helper, and my deliverer; my protector, in whom I have trusted; who subdues my people under me.
3 Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?
Lord, what is man, that thou art made known to him? or the son of man, that thou takest account of him?
4 On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.
Man is like to vanity: his days pass as a shadow.
5 Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.
O Lord, bow thy heavens, and come down: touch the mountains, and they shall smoke.
6 Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.
Send lightning, and thou shalt scatter them: send forth thine arrows, and thou shalt discomfit them.
7 Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,
Send forth thine hand from on high; rescue me, and deliver me out of great waters, out of the hand of strange children;
8 Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.
whose mouth has spoken vanity, and their right hand is a right hand of iniquity.
9 Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,
O God, I will sing a new song to thee: I will play to thee on a psaltery of ten strings.
10 Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.
[Even] to him who gives salvation to kings: who redeems his servant David from the hurtful sword.
11 Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,
Deliver me, and rescue me from the hand of strange children, whose mouth has spoken vanity, and their right hand is a right hand of iniquity;
12 Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.
whose children are as plants, strengthened in their youth: their daughters are beautiful, sumptuously adorned after the similitude of a temple.
13 Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;
Their garners are full, and bursting with one kind of store after another; their sheep are prolific, multiplying in their streets.
14 Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.
Their oxen are fat: there is no falling down of a hedge, nor going out, nor cry in their folds.
15 Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.
Men bless the people to whom this lot belongs, [but] blessed is the people whose God is the Lord.