Psalmien 140
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra, pelasta minua pahoista ihmisistä: varjele minua vääristä miehistä,
Til songmeisteren; ein salme av David. Herre, fria meg ut frå vonde folk, vara meg ifrå valdsmenner
2 Jotka pahaa ajattelevat sydämissänsä, ja joka päivä sotaan hankitsevat.
som tenkjer vondt i hjarta, som kvar dag samlar seg til strid!
3 He hiovat kieltänsä niinkuin kärme: kyykärmeen myrkky on heidän huultensa alla, (Sela)
Dei kvesser tunga si som ein orm, orme-eiter er under lipporne deira. (Sela)
4 Varjele minua, Herra, jumalattomain käsistä, varjele minua vääristä ihmisistä, jotka ajattelevat minun käymiseni kukistaa.
Vakta meg, Herre, for henderne til dei ugudlege, vara meg ifrå valdsmenner, som tenkjest til å få mine fet til fall.
5 Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, (Sela)
Dei ovmodige gøymer snara til meg og reip, dei strekkjer garn ved vegen, gildror set dei snaror for meg. (Sela)
6 Mutta minä sanoin Herralle: sinä olet minun Jumalani: Herra, kuule minun rukoukseni ääni.
Eg segjer til Herren: «Min Gud er du.» Lyd, Herre, på mi bønerøyst!
7 Herra, Herra, väkevä apuni! sinä varjelet minun pääni sodan aikana.
Herre, Herre, du mi sterke frelsa, du vernar mitt hovud på væpningsdagen.
8 Herra, älä salli jumalattomalle hänen himoansa: älä vahvista hänen pahaa tahtoansa, ettei hän ylpeytyisi, (Sela)
Herre, lat ikkje den ugudlege få si lyst, lat ikkje hans vonde råd få framgang! Dei vilde elles upphøgja seg. (Sela)
9 Heidän sappensa, jotka minua piirittävät, ja heidän huultensa vaiva langetkoon heidän päällensä.
Yver hovudet på deim som kringset meg, skal den ulukka falla som deira lippor valdar.
10 Tuliset hiilet pitää heidän päällensä putooman: hän antaa heidän langeta tuleen ja syvään kuoppaan, ettei heidän pidä nouseman ylös.
Brennande kol skal ein rista ned yver deim, i elden skal han kasta deim, i djupe vatn, so dei ikkje kann koma upp.
11 Kielilakkarin ei pidä menestymän maan päällä: häijy väärä ihminen karkoitetaan ja kukistetaan.
Ein munnkåt mann skal ikkje trygt på jordi, den vonde valdsmann skal dei jaga til han sturtar.
12 Sillä minä tiedän, että Herra raadollisen asian ja köyhän oikeuden toimittaa.
Eg veit at Herren skal greida saki for armingen, og retten for dei fatige.
13 Tosin vanhurskaat kiittävät sinun nimeäs, ja vakaat asuvat sinun kasvois edessä.
Ja, dei rettferdige skal prisa namnet ditt, dei ærlege skal bu for di åsyn.
