Psalmien 140
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra, pelasta minua pahoista ihmisistä: varjele minua vääristä miehistä,
Til sangmesteren; en salme av David. Herre, fri mig ut fra onde mennesker, vokt mig for voldsmenn,
2 Jotka pahaa ajattelevat sydämissänsä, ja joka päivä sotaan hankitsevat.
som tenker ondt ut i hjertet, som hver dag samler sig til krig!
3 He hiovat kieltänsä niinkuin kärme: kyykärmeen myrkky on heidän huultensa alla, (Sela)
De skjerper sin tunge som en slange, ormegift er under deres leber. (Sela)
4 Varjele minua, Herra, jumalattomain käsistä, varjele minua vääristä ihmisistä, jotka ajattelevat minun käymiseni kukistaa.
Bevar mig, Herre, for ugudeliges hender, vokt mig for voldsmenn, som tenker på å få mine føtter til fall!
5 Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, (Sela)
Overmodige har lagt skjulte feller og rep for mig, de har utspent garn ved siden av veien, de har satt snarer for mig. (Sela)
6 Mutta minä sanoin Herralle: sinä olet minun Jumalani: Herra, kuule minun rukoukseni ääni.
Jeg sier til Herren: Du er min Gud; vend øret, Herre, til mine inderlige bønners røst!
7 Herra, Herra, väkevä apuni! sinä varjelet minun pääni sodan aikana.
Herren, Israels Gud, er min frelses styrke; du dekker mitt hode på rustningens dag.
8 Herra, älä salli jumalattomalle hänen himoansa: älä vahvista hänen pahaa tahtoansa, ettei hän ylpeytyisi, (Sela)
Herre, gi ikke den ugudelige hvad han attrår, la ikke hans onde råd få fremgang! De vilde da ophøie sig. (Sela)
9 Heidän sappensa, jotka minua piirittävät, ja heidän huultensa vaiva langetkoon heidän päällensä.
Over deres hoder som omgir mig, skal den ulykke komme som deres leber volder.
10 Tuliset hiilet pitää heidän päällensä putooman: hän antaa heidän langeta tuleen ja syvään kuoppaan, ettei heidän pidä nouseman ylös.
Der skal rystes glør ut over dem; i ilden skal han styrte dem, i dype vann, så de ikke skal reise sig.
11 Kielilakkarin ei pidä menestymän maan päällä: häijy väärä ihminen karkoitetaan ja kukistetaan.
En munnkåt mann skal ikke bli stående i landet; den mann som gjør ugudelig vold, ham skal han jage med slag på slag.
12 Sillä minä tiedän, että Herra raadollisen asian ja köyhän oikeuden toimittaa.
Jeg vet at Herren gir den elendige rett, de fattige rettferdighet.
13 Tosin vanhurskaat kiittävät sinun nimeäs, ja vakaat asuvat sinun kasvois edessä.
Ja, de rettferdige skal prise ditt navn, de opriktige skal bo for ditt åsyn.
