< Psalmien 14 >
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.
For the Chief Musician. By David. The fool has said in his heart, “There is no God.” They are corrupt. They have done abominable deeds. There is no one who does good.
2 Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.
The LORD looked down from heaven on the children of men, to see if there were any who understood, who sought after God.
3 Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.
They have all gone aside. They have together become corrupt. There is no one who does good, no, not one.
4 Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.
Have all the workers of iniquity no knowledge, who eat up my people as they eat bread, and don’t call on the LORD?
5 Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.
There they were in great fear, for God is in the generation of the righteous.
6 Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.
You frustrate the plan of the poor, because the LORD is his refuge.
7 Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.
Oh that the salvation [yeshuat] of Israel would come out of Zion! When the LORD restores the fortunes of his people, then Jacob shall rejoice, and Israel shall be glad.