Psalmien 14

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.

“For the leader of the music. A psalm of David.” The fool saith in his heart, “There is no God.” They are corrupt; abominable are their doings; There is none that doeth good.

2 Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.

Jehovah looketh down from heaven upon the children of men, To see if there are any that have understanding, That have regard to God.

3 Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.

They are all gone out of the way; together are they corrupt; There is none that doeth good—no, not one.

4 Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.

Shall not the evil-doers be requited, Who devour my people like bread, And call not upon Jehovah?

5 Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.

Yea, then shall they be in great fear; For Jehovah is with the race of the righteous.

6 Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.

Ye would put to shame the counsel of the poor; But Jehovah is their refuge.

7 Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.

Oh that salvation for Israel would come out of Zion! When Jehovah bringeth back the captives of his people, Then shall Jacob rejoice, and Israel be glad.