Psalmien 139
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
MAIN, leowa, kom kotin kadiarokada lol i, ap kotin mam ia.
2 Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
Kom pil kotin mani ma i momod de uda, ap kotin mani ai lamelam ni ar kotin doo jan ia.
3 Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
Ir me kotin kupura ia ni ai potopoto jili, o ni ai wonon, ap kotin mani ai tiak kan karoj.
4 Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
Melel Main leowa, jota ai poto jan ni lo i, me kom jota kotin mani.
5 Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
Kom kin kotin ieian ia waja karoj, o kom kin kapado lim omui po i.
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
Mepukat meid kapuriamui on ia, meid apwal, i jota kak dedeki.
7 Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
Ia waja, i pan kak ko jan mon nen ar ia? O ia waja, i pan kak piti jan jilan ar ia?
8 Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
Ma i piridala nanlan, kom kotikot waja o, o ma i onop on wendi nan wajan mela, kom pil kotikot ia. (Sheol h7585)
9 Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
Ma i ale pan pir en umpul en katipin, ap mimieta ni kailan madau.
10 Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
Lim ar pil pan kare ia waja o, o lim ar maun pan kolekol ia.
11 Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
Ma i pan inda: Rotorot en kadupwal ia di, pon ap pil pan marainla imp ai.
12 Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
Pwe rotorot jo kin rotorot mo omui, o pon i kin marain dueta nin ran, rotorot kin dueta marain.
13 Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
Pwe kom me kotin wiadar mudilik i, o kom kotin wia ia da nan kaped en in ai.
14 Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
I danke komui, duen kapuriamui en ai wiaui ia da, meid kapuriamui japwilim ar dodok kan, nen i pil dedeki melel mepukat.
15 Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
Kokon ai kan me janjal on komui ni ai wiauier waja rir, ni ai wiauier waja lol en jappa.
16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
Jilan ir mani ia ni ai jaikenta wiauier, o ran karoj me kokodo, ap jaikenta mia, me kileledier nan iapwilim omui puk o.
17 Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
Main Kot, meid kajampwal on ia duen meakan karoj, me komui kin kupukupura!
18 Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
Ma i pan wadok ir, i jota pan kak on, pwe re me toto jan pik en oror, ni ai pirida, i kin mimieta re omui.
19 Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
O Main Kot, kom jota men kamela me doo jan Kot akan; o me kin inon ion nta, en muei jan ia!
20 Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
Pwe re kin lokaia jued duen komui, o japwilim omui imwintiti kan kin kanudi ni jokarepa.
21 Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
I kin kailonki, Main leowa, me kin kailonki komui, o i juedeki ar palian komui.
22 Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
I kin kailon kin ir melel, re wialar ai imwintiti.
23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
Main Kot, kom kotin kajaui ia, o mani duen monion i, kotin rapaki duen me i kin lamelame,
24 Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
O kom kotin majani, ma i mi pon al jued, o kotin kalua ia pon al joutuk.
