Psalmien 139
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
in finem David psalmus
2 Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
Domine probasti me et cognovisti me tu cognovisti sessionem meam et surrectionem meam
3 Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
intellexisti cogitationes meas de longe semitam meam et funiculum meum investigasti
4 Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
et omnes vias meas praevidisti quia non est sermo in lingua mea
5 Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
ecce Domine tu cognovisti omnia novissima et antiqua tu formasti me et posuisti super me manum tuam
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
mirabilis facta est scientia tua ex me confortata est non potero ad eam
7 Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
quo ibo ab spiritu tuo et quo a facie tua fugiam
8 Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
si ascendero in caelum tu illic es si descendero ad infernum ades (Sheol h7585)
9 Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
si sumpsero pinnas meas diluculo et habitavero in extremis maris
10 Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
etenim illuc manus tua deducet me et tenebit me dextera tua
11 Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
et dixi forsitan tenebrae conculcabunt me et nox inluminatio in deliciis meis
12 Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
quia tenebrae non obscurabuntur a te et nox sicut dies inluminabitur sicut tenebrae eius ita et lumen eius
13 Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
quia tu possedisti renes meos suscepisti me de utero matris meae
14 Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
confitebor tibi quia terribiliter magnificatus es mirabilia opera tua et anima mea cognoscit nimis
15 Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
non est occultatum os meum a te quod fecisti in occulto et substantia mea in inferioribus terrae
16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
inperfectum meum viderunt oculi tui et in libro tuo omnes scribentur die formabuntur et nemo in eis
17 Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
mihi autem nimis honorificati sunt amici tui Deus nimis confirmati sunt principatus eorum
18 Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
dinumerabo eos et super harenam multiplicabuntur exsurrexi et adhuc sum tecum
19 Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
si occideris Deus peccatores et viri sanguinum declinate a me
20 Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
quia dices in cogitatione accipient in vanitate civitates tuas
21 Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
nonne qui oderunt te Domine oderam et super inimicos tuos tabescebam
22 Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
perfecto odio oderam illos inimici facti sunt mihi
23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
proba me Deus et scito cor meum interroga me et cognosce semitas meas
24 Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
et vide si via iniquitatis in me est et deduc me in via aeterna
