< Psalmien 139 >

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
TO THE OVERSEER. A PSALM OF DAVID. YHWH, You have searched me, and know.
2 Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
You have known my sitting down, And my rising up, You have attended to my thoughts from afar.
3 Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
You have fanned my path and my lying down, And have been acquainted [with] all my ways.
4 Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
For there is not a word in my tongue, Behold, O YHWH, You have known it all!
5 Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
You have besieged me behind and before, And You place Your hand on me.
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
Knowledge too wonderful for me, It has been set on high, I am not able for it.
7 Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
To where do I go from Your Spirit? And to where do I flee from Your face?
8 Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
If I ascend the heavens—You [are] there, And spread out a bed in Sheol, behold, You! (Sheol h7585)
9 Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
I take the wings of morning, I dwell in the uttermost part of the sea,
10 Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
Also there Your hand leads me, And Your right hand holds me.
11 Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
And I say, “Surely darkness bruises me,” Then night [is] light to me.
12 Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
Also darkness does not hide from You, And night shines as day, As [is] darkness so [is] light.
13 Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
For You have possessed my reins, You cover me in my mother’s belly.
14 Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
I confess You, because I have been fearfully distinguished. Your works [are] wonderful, And my soul is knowing [it] well.
15 Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
My substance was not hid from You, When I was made in secret, Curiously worked in the lower part of earth.
16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
Your eyes saw my unformed substance, And all of them are written on Your scroll, The days they were formed—And not one among them.
17 Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
And how precious Your thoughts have been to me, O God, how great has been their sum!
18 Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
I recount them! They are more than the sand, I have awoken, and I am still with You.
19 Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
Do You slay, O God, the wicked? Then, men of blood, turn aside from me!
20 Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
Who exchange You for wickedness, Your enemies [are] lifted up to vanity.
21 Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
Do I not hate, YHWH, those hating You? And grieve myself with Your withstanders?
22 Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
I have hated them [with] perfect hatred, They have become enemies to me.
23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
Search me, O God, and know my heart, Try me, and know my thoughts,
24 Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
And see if a grievous way be in me, And lead me in a perpetual way!

< Psalmien 139 >