Psalmien 139
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.
To the chief Musician, A Psalm of David. O LORD, thou hast searched me, and known [me].
2 Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.
Thou knowest my downsitting and mine uprising, thou understandest my thought afar off.
3 Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.
Thou compassest my path and my lying down, and art acquainted [with] all my ways.
4 Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.
For [there is] not a word in my tongue, [but], lo, O LORD, thou knowest it altogether.
5 Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.
Thou hast beset me behind and before, and laid thine hand upon me.
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.
[Such] knowledge [is] too wonderful for me; it is high, I cannot [attain] unto it.
7 Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?
Whither shall I go from thy spirit? or whither shall I flee from thy presence?
8 Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. (Sheol h7585)
If I ascend up into heaven, thou [art] there: if I make my bed in hell, behold, thou [art there]. (Sheol h7585)
9 Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,
[If] I take the wings of the morning, [and] dwell in the uttermost parts of the sea;
10 Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.
Even there shall thy hand lead me, and thy right hand shall hold me.
11 Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.
If I say, Surely the darkness shall cover me; even the night shall be light about me.
12 Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.
Yea, the darkness hideth not from thee; but the night shineth as the day: the darkness and the light [are] both alike [to thee].
13 Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.
For thou hast possessed my reins: thou hast covered me in my mother’s womb.
14 Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.
I will praise thee; for I am fearfully [and] wonderfully made: marvellous [are] thy works; and [that] my soul knoweth right well.
15 Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.
My substance was not hid from thee, when I was made in secret, [and] curiously wrought in the lowest parts of the earth.
16 Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.
Thine eyes did see my substance, yet being unperfect; and in thy book all [my members] were written, [which] in continuance were fashioned, when [as yet there was] none of them.
17 Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?
How precious also are thy thoughts unto me, O God! how great is the sum of them!
18 Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.
[If] I should count them, they are more in number than the sand: when I awake, I am still with thee.
19 Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.
Surely thou wilt slay the wicked, O God: depart from me therefore, ye bloody men.
20 Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).
For they speak against thee wickedly, [and] thine enemies take [thy name] in vain.
21 Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.
Do not I hate them, O LORD, that hate thee? and am not I grieved with those that rise up against thee?
22 Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.
I hate them with perfect hatred: I count them mine enemies.
23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.
Search me, O God, and know my heart: try me, and know my thoughts:
24 Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.
And see if [there be any] wicked way in me, and lead me in the way everlasting.
